Uusi F-kaasuasetus tuli jo – ”Nämä asiat tulevat myös lvi-suunnittelijoiden pöydälle”

Uusi F-kaasuasetus ei kiellä myyntiä tai maahantuontia, mutta se rajoittaa voimakkaasti HFC-yhdisteitä vähentämällä kylmäaineiden markkinakiintiöitä. Siten niiden saatavuus pienenee oleellisesti ja korkean GWP:n kylmäaineiden hinta nousee. Tämän lisäksi uusille laitteille asetetaan laitekohtaisia kylmäaineiden GWP-rajoja. Asetuksen lopullisena tavoitteena on poistaa HFC-aineet markkinoilta vuoteen 2050 mennessä. 

Granlund oy:n kylmäsuunnittelun ryhmäpäällikkö Vilma Heljo on työskennellyt asetuksen parissa jo pitkään. Hän on suunnitellut kaupan kylmäjärjestelmien uusimista F-kaasuasetuksen mukaiseksi muun muassa Keskolle. Kaupan kylmälaitteiden aineiden osalta F-kaasuasetus on ollut voimassa jo vuodesta 2014. 

– Lopputuloshan tulee olemaan se, että vuonna 2050 EU:ssa ei käytetä lainkaan fluorattuja kylmäaineita. Asetus ei kiellä minkään kylmäaineen myyntiä tai maahantuontia, vaan rajoittaa fluorattujen kylmäaineiden käyttämistä kiintiöiden asteittaisella vähentämisellä. 

Tulossa myös lvi-suunnittelijan pöydälle

Lähes kaikki nyt yleisesti ilmastoinnissa ja lämpöpumpuissa käytössä olevat kylmäaineet ovat fluorattuja kylmäaineita. Heljo sanoo, että hän on aidosti huolissaan siitä, miten kaikki saadaan talotekniikan osalta järkevästi uusittua. 

– Talotekniikan kannalta nämä muutokset tarkoittavat sitä, että nämä asiat tulevat myös lvi-suunnittelijoiden pöydälle. Kylmäsuunnittelijoita on Suomessa muutamia kymmeniä, lvi-suunnittelijoiden määrähän on valtaisasti enemmän. Olen hieman huolissani siitä, miten turvallisuuspuoli pidetään hallinnassa, kun palavien kylmäaineiden soveltaminen yleistyy. Lvi-suunnittelijan vastuu ja rooli tulevat kasvamaan. 

Heljo sanoo, että uudempien teknologioiden eli uudempien kylmäaineiden ja niillä toimivien laitteiden markkinoille tulo on ollut hidasta talotekniikan sovelluksissa. 

– Samaan aikaan osaaminen tiettyjen kylmäaineiden osalta vähenee Suomessa, vaikka niiden tarve uuden asetuksen valossa tulee todennäköisesti kasvamaan. Uudet kylmäaineet ovat pääasiassa palavia, mikä tarkoittaa myös talotekniikkasuunnittelijoille uusia vaatimuksia turvallisuusmääräysten kuten ”kylmästandardi” EN378:n tuntemista.

Suunnitelmallisuus puuttuu

Heljo painottaa, että myös kiinteistönomistajien pitäisi olla hereillä jo nyt ja suunnitella kiinteistönsä uusi laitekanta F-kaasuasetuksen näkökulmasta. 

– Peräänkuuluttaisin sitä, että vaikka siirtymäajat ovat pitkät, niin hankitut laitteet ovat käytössä seuraavat 15–20 vuotta. Käytönaikaisia kustannuksia ja rajoituksia kannattaa miettiä nyt, eikä vasta sitten, kun laitetyyppi tietyllä kylmäaineella kielletään. 

Heljo sanoo, että harkittua suunnitelmallisuutta kylmäainesiirtymään ei kiinteistöjen talotekniikan näkökulmasta tunnu olevan. 

– Kun F-kaasuasetus rajoitti silloin käytössä olevien kylmäaineiden huoltamista ja käyttöä kaupan kylmälaitteissa vuonna 2014, kaupoissa tartuttiin toimeen heti. Toki kaupan alalla on ollut onnellinen tilanne siinä mielessä, että korvaava kylmäaine, hiilidioksidi, on ollut jo tiedossa hyvissä ajoin.

Kaupallisissa sovellutuksissa GWP-arvon 2 500 ylittävien kylmäaineiden käyttö kielletään vuoden 2030 alusta. Kaupan kylmässä perinteisesti käytetyn R404a:n GWP-arvo on 3 922.  Vuoden 2030 alusta sitä ei saa käyttää edes kierrätettynä. 

– Se on merkittävästi huonompi GWP-arvo kuin muilla kylmäaineilla.  Tätä kylmäainetta käyttävien laitteiden huoltokielto uudella kylmäaineella alkoi jo vuonna 2020. Lopullinen huoltokiellon aikaraja on vuonna 2030.  

Kaupan kylmä mallioppilaana

Heljo sanoo, että kaupan kylmäala voi esittäytyä siirtymän mallioppilaana, vaikka urakkaa on vielä jäljellä. 

– Kaupan alalla pelimerkit ovat olleet tiedossa jo pitkään ja suunnitelmat laitekannan uusinnasta on laadittu tälle vuosikymmenelle. Kaupan kylmän osalta uutta teknologiaa on kehitetty usean vuoden ajan, ja ensimmäisistä laitoksista on otettu opiksi.  Toki alaa vaivaava koulutus- ja työntekijäpula voivat hidastaa järjestelmien uusintaa talotekniikkajärjestelmissä. Myös mullistukset laitteiden tuotantoketjussa voivat hidastaa tahtia. 

Kaupan kylmän remontissa ei uusita pelkästään kylmälaitteita vaan koko kauppa: ulkoasu ja talotekniikka uudistetaan myös vastaamaan uuden kylmäjärjestelmän tarpeita. 

– Se on aina kokonaisuudistus, sillä ei ole järkevää tehdä pelkää kylmälaiteuusintaa. Samalla saadaan kaupan energiatehokkuutta parannettua. Talotekniikan ohjaus ja automatiikka ovat melko helppoja keinoja parantaa energiatehokkuutta. Lisäksi lauhdelämmöntalteenotolla pystytään korvaamaan ostettua energiaa, ja kuluja saadaan sitä kautta leikattua. 

Heljo mainitsee, että uudet kaupan kylmäkalusteet ovat pääosin ovitettuja. 

– Ovittamaton kaluste vie pahimmillaan kymmeniä prosentteja enemmän jäähdytysenergiaa ovelliseen kalusteeseen verrattuna. Sisäilman olosuhdetta hallitaan siten, ettei esimerkiksi kosteuden rasitus kohdistu kylmäjärjestelmään, joka jo muutenkin kesäolosuhteissa käy huonommalla hyötysuhteella. 

– Vanhan laitekannan uusimiseen kaupoissa on yhteensä kuusi vuotta aikaa. Tällä hetkellä ollaan hieman yli puolessa välissä urakkaa. 

Heljo kertoo, että regeneroidun kylmäaineen hyödyntäminen on jo vakiintunut toimintatapa suurilla kauppaketjuilla. 

Kylmäaineiden määrä vähenee

F-kaasuja käytetään kaupan kylmän lisäksi muun muassa ilmastointilaitteissa ja lämpöpumpuissa. Lämpöpumppuala on kehittynyt valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana; energiamurros on aiheuttanut investointiaallon.

Laitekieltojen lisäksi kylmäaineiden määrä markkinoilla vähenee. Tämä mekanismi on eniten talotekniikan laitteisiin vaikuttava osa F-kaasuasetusta ja vaikuttaa sekä uusiin että nykyisiin laitteisiin. Kylmäaineiden kiintiöjärjestelmä toimii yleisenä kannustimena uusia laitteet matalan GWP-arvon kylmäaineisiin. 

Kun kylmäaineen määrä vähenee, myös hinnat kohoavat.

– Vuodesta 2032 eteenpäin ilmastointilaitteita ja lämpöpumppuja saa huoltaa vain kierrätetyillä kylmäaineilla, jotka on otettu talteen vanhoista laitteista, puhdistettu ja käsitelty. 

– Kaupan kylmässä järjestelmä toimii hyvin, sillä kauppoja uusitaan tasaiseen tahtiin. Kylmäainetta on määrällisesti runsaasti, sillä markkinoilla on volyymia. Pienempien kylmäaineiden markkinoiden osalta tilanne voi olla toinen. 

Tulevaisuudessa, kun kiintiöjärjestelmä rajoittaa uuden aineen määrää markkinoilla, on regeneroidun kylmäaineen rooli myös lämpöpumppujen ja vedenjäähdytyskoneiden huollossa suurempi.  Regeneroitu kylmäaine ei kuulu kiintiöjärjestelmän rajoitusten piiriin.

Vaikutus elinkaarikustannuksiin 

Kylmäaineiden kierrätys on osaltaan myös vastuullisempaa, sillä kylmäaineen regenerointi aiheuttaa pienemmän hiilijalanjäljen kuin uuden aineen valmistaminen samaan käyttöön. 

Heljo on huolissaan siitä, että nämä asiat eivät tunnu vielä kiinteistönomistajia huolettavan.

– Huoltamiseen liittyvät kustannukset vaikuttavat suoraan elinkaarikustannuksiin. 

Heljo mainitsee, että vedenjäähdytyskoneet ovat jätetty hieman yllättäen kokonaan F-kaasuasetuksen huoltokiellon osalta ulkopuolelle.  

– Ne eivät ole mukana F-kaasuasetuksessa huoltokiellon osalta, mikä on mielestäni hieman ristiriitaista. Uusien järjestelmien osalta ne ovat silti rajoitusten piirissä.

Kylmäainekiintiöiden pienentyminen vaikuttaa silti myös niihin huoltojen osalta samalla tavalla kuin muissa järjestelmissä. 

Vielä valmisteilla olevan lainsäädännön, PFAS-aineiden kiellon, uhkakuvat ovat Heljon mukaan myös vahvana kylmäalan yllä. 

– Voimaan tullessaan se voi viedä useita kylmäaineita pois markkinoilta aikataululla, jota emme vielä tiedä. Sen jälkeen on valikoima todella vähissä. Käytännössä jäljelle voi jäädä ainoastaan luonnolliset kylmäaineet. Tämä on tosin kaikki vielä ennustamisen asteella, mutta tärkeää huomioida.

– Epävarmuus on nähdäkseni tärkein tekijä, miksi luonnolliset kylmäaineet eivät vielä ole yleistyneet, vaikka F-kaasuasetuksen maali on selvillä. 

Tuotekehitys, ja samalla myös muutos, on ollut hidasta. 

– Esimerkiksi propaanilämpöpumput ovat vasta hiljattain tulleet markkinoille. Totta kai luonnolliset kylmäaineet ovat todella hieno asia, mutta kaikki muut hiilidioksidia lukuun ottamatta ovat enemmän tai vähemmän palavia, eli niiden täytösmääriä rajoitetaan ja niiden soveltamisessa täytyy ottaa enemmän turvallisuusasioita huomioon. 

–  Näiden asioiden kanssa ei kuitenkaan tulisi viivytellä. Lisäksi sovellettaessa uusia syttyviä kylmäaineita voi eteen tulla uudenlaisia haasteita, esimerkiksi konehuoneiden turvallisuuteen liittyen. 

Lue myös: https://talotekniikka-lehti.fi/palava-kylmaaine-on-vaarallinen/