Uudet vähähiilisyyden kriteerit pilottikäyttöön
Tiukentuvien energiatehokkuusvaatimusten myötä rakennuksen käytön osuus koko hiilijalanjäljestä on pienentymässä.
Ympäristöministeriö on julkaissut kattavan ohjeistuksen ja kriteerit vähähiiliseen rakentamiseen. Uudet työvälineet otetaan ensin pilottikäyttöön julkisissa rakennushankkeissa.
Rakentamisen ympäristöohjaus Suomessa on toistaiseksi keskittynyt rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja käytön aikaisten päästöjen vähentämiseen. Ensi vuoden alussa voimaan tulevien uusien energiamääräysten myötä siirrytään uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen. Tämän jälkeen uudisrakentamisen energiatehokkuudessa on vain niukasti kiristämisvaraa.
Olemassa olevassa rakennuskannassa on runsaasti päästövähennyspotentiaalia, mutta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät korjaukset kytketään pääasiassa muiden korjausten yhteyteen. Näin Suomen koko rakennuskannan voidaan odottaa korjautuvan energiatehokkaaksi vasta vuosisadan puoliväliin mennessä.
”Rakennussektorin päästövähennystalkoissa on etsittävä uusia avauksia. Nyt julkaistussa vähähiilisen rakentamisen ohjeistuksessa tarkasteluun on otettu ennen kaikkea rakennuksen elinkaaren alku- ja loppupää eli rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen, rakennusjätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys”, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Taustaselvityksessä esimerkkinä käytetyssä, vuonna 2012 valmistuneessa asuinkerrostalossa noin 63 % hiilijalanjäljestä muodostui energian käytöstä. Loput 37 % jakautuivat rakennusmateriaalien valmistukseen, rakentamiseen, korjauksiin ja purkuun. Tiukentuvien energiatehokkuusvaatimusten myötä rakennuksen käytön osuus koko hiilijalanjäljestä on pienentymässä, jolloin elinkaaren muiden vaiheiden merkitys korostuu.
Ympäristöministeriön kriteerit asettavat vähimmäisvaatimuksia energia- ja materiaalitehokkuudelle niin suunnitteluvaiheessa, materiaalihankinnoissa kuin rakennusurakoissa. Alan toimijoita kannustetaan myös kokonaan uusien innovaatioiden löytämiseen. Vaikka suosituksia sovelletaan ensin julkiseen rakentamiseen, samoja kriteerejä voi hyödyntää jo nyt missä tahansa rakennushankkeessa.
”Tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Tämä tarkoittaa muutosta koko rakentamisen toimintaympäristössä. Vähähiilisyyden kriteerien pilotointi julkisissa rakennushankkeissa antaa arvokasta käyttökokemusta ja palautetta lainsäädäntötyön pohjaksi”, Tiilikainen sanoo.
Ympäristöministeriön laatimat vihreän julkisen rakentamisen kriteerit ennakoivat tulevaa tiekarttaa rakennusten elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tiekarttaa koskeva Bionova Oy:n selvitys valmistui kesäkuussa
Ympäristöministeriön ohjeistus ja kriteerit vähähiiliseen rakentamiseen
