Uudet tulisija- ja hormitarkastukset parantavat paloturvallisuutta
Kokeneen nuohoojan tekemä kuntotarkastus selvittää tulisijan ja hormin turvallisuuden käytön aikana. Uusi tarkastusmenettely tuottaa myös tarkkoja mittaustuloksia viranomaiskäyttöön ja tulisijojen käytön turvallisuuden parantamiseen.
Nuohousalan Keskusliitto on usean vuoden kestäneessä projektissaan kehittänyt mallia tulisijojen ja hormien kuntotarkastuksia varten. Tarkastusohjelma on valmistunut kuluvan vuoden aikana ja myös ensimmäiset 27 nuohoojaa on sen käyttämiseen koulutettu.
Riskien tunnistaminen, riskitekijöiden tutkiminen ja uusien riskien synnyn ennaltaehkäiseminen ovat tärkeässä asemassa paloturvallisuuden parantamisessa. Nuohoojat ovat toki tarkistaneet tulisijojen ja hormien paloturvallisuuden nuohouskäynnillä aikaisemminkin – joskin silmämääräisesti.
Alalla on kaivattu ohjeistettua tarkastusmenettelyä sekä keinoja tarkastuksissa kerättävien tietojen tallentamiseen ja hyödyntämiseen. Sellaisen uusi tulisija- ja hormitarkastus -malli ohjelmineen antaa.
”Malli ohjeistaa tarkastukset yhtenäisiksi joka puolella maata. Ohjelmaan tallennetaan kaikki toimenpiteet ja tarkastusten tulokset. Näin sen avulla saadaan kerättyä valtakunnallinen tietopankki, jota voidaan hyödyntää selvityksiin, tutkimuksiin ja yhteenvetoihin sekä määräysten valmisteluun niin sisäministeriössä kuin ympäristöministeriössäkin”, kertoo Nuohousalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Tapio Lehtimäki.
Lehtimäki painottaa, että tulisijojen ja hormien kuntotarkastukset tulevat vähentämään tulipalojen riskiä.
”Jokainen tulipalo ja palokuolema on liikaa. Myös aineellisia vahinkoja voidaan tulisijojen käytön turvallisuutta kehittämällä vähentää.”
Myös toimintaa mitataan
Uuteen tulisijojen ja hormien kuntotarkastusmalliin sisältyy toimintatesti, jossa tulisijan ja savuhormin toimintaa tarkastellaan ja mitataan normaalin lämmityksen aikana.
Ennen lämmitystä selvitetään savuhormin tiiveys ja tarkastuksen aikana mitataan muun muassa savukaasun lämpötila, tulisijan päästöt, hormin vedon määrä ja pintalämpötiloja.
Kaikki havainnot todennetaan mittalaitteiden antamilla tuloksilla. Näin päästään esimerkiksi tutkimaan metallisten savuhormien eristeiden kuntoa, mikä pelkästään päältä päin katsomalla on usein jopa mahdotonta.
Tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös tikkaiden ja kattoturvalaitteiden kunto.
Tulisijojen ja savuhormien tarkastusten avulla paloturvallisuutta voidaan parantaa niin vanhoissa kuin uusissakin kiinteistöissä. Vanhojen kiinteistöjen kohdalla on mahdollista löytää piileviä riskejä.
”Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on omissa selvityksissä havainnut, että itse tehdyt ja itse asennetut metallisavuhormit ovat olleet suurin tulipalojen aiheuttaja vanhoissa kiinteistöissä. Tällaiset tulisija-savuhormiyhdistelmät tulisikin tarkastaa aivan ensimmäisinä”, Lehtimäki huomauttaa.
Asuntojen myyntitilanteessa hyväksytysti läpäisty tulisijojen ja savuhormien kuntotarkastus antaa mielenrauhaa niin kiinteistön ostajalle kuin myyjällekin.
Lehtimäki painottaa, että uusissa rakennuksissa tulisijat ja hormit tulisi aina tarkistaa ennen niiden käyttöönottoa.
”Samassa yhteydessä voidaan myös opettaa asukkaita käyttämään tulisijaansa oikein.”
Tarkastusmalli on esitelty juuri ilmestyneessä Suomen Rakennusinsinöörien liiton RIL 245-2014 päivitetyssä ohjeessa. RIL 245-2014 on sovellusohje, jonka tarkoituksena on edistää rakentamisen paloturvallisuutta selkeyttämällä ja antamalla käytännön opastusta siitä, miten Suomen Rakentamismääräyskokoelman osaa E3 noudattaen suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään paloturvallisia savupiippuja.
