Yritykset selviävät työturvallisuusrikoksista halvalla

Yrityksiä tuomitaan työturvallisuusrikoksista mitättömiin sakkoihin, kun rangaistuksia suhteuttaa yrityksen kokoon ja taloudelliseen tulokseen.

Yrityksiä sakotetaan työturvallisuusrikoksista, mutta moninkertaisesti useammin rangaistuksi tulee yrityksen keskijohdon edustaja, kirjoittaa Työsuojelurahaston Tiedon silta -lehti. Väite nojaa kansainvälisesti ainutlaatuiseen tutkimukseen, jota johti oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi Turun yliopistosta.

Tutkimusaikana 2010–2014 yhteisösakko työturvallisuuden laiminlyönnistä tuomittiin 152 yritykselle ja yhdeksälle muulle yhteisölle. Samana aikana työturvallisuustuomion sai 805 henkilöä. Useimmin rangaistiin keskijohtoa tai työnjohtajia, vaikka he eivät ratkaise yhteisönsä työturvallisuuspäätöksiä. Heidän keskimääräinen sakkonsa oli 1 170 euroa.

Tyypillinen sakko 5000 euroa

Vuosina 2010–2016 työturvallisuusrikoksissa keskimääräinen yhteisösakko jäi alle 10 700 euron. Yleisin sakko oli 5 000 euroa, pienin sakko 500 euroa ja suurin sakko 180 000 euroa. Lehden mukaan yritykset saivat tuomion useimmin, kun ne laiminlöivät työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta, työn vaarojen selvittämistä ja työntekijälle annettavaa opetusta.

Tuomituissa työyhteisöissä niin henkilöstön perehdyttäminen, oppimisen tarkistaminen, työn valvonta kuin toimijoiden yhteistyö olivat usein retuperällä. Tutkituissa tapauksissa vammautui 131 ja kuoli 12 ihmistä. Kuolemista seitsemän johtui putoamisesta, joka selittyi työnantajan laiminlyönnillä.

Tutkimuksen tehneet tutkijat suosittavat nostamaan sakkomaksuja, jotta rangaistukset vaikuttaisivat. Loppuraportissa kehotetaan katsomaan tuomiohetken liikevaihdon lisäksi muun muassa yrityksen koko, pitkän ajan kannattavuus eli jakokelpoiset varat ja vakavaraisuus eli omavaraisuuden suhde velkoihin.