Tuulivoima-alan tavoite: 30 prosenttia sähköstä tuulella

Suomalainen tuulivoima-ala tavoittelee 30 TWh vuosituotantoa vuoteen 2030 mennessä.

Vuoteen 2030 mennessä tuulivoimatuotannolla katettaisiin 30 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Mutta mitä muuta tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa, ja miten siihen päästään?

30 TWh tuulivoiman vuosituotanto tarkoittaa:

• yli 20 miljardin investointeja
• yli 50 miljoonaa kiinteistöverotuloja kunnille vuosittain
• 9 – 18 miljoonaa tonnia vuosittaisia CO2-päästövähennyksiä
• työpaikkoina noin 17 000 henkilötyövuotta

Suomen nykyinen tuulivoimatuotanto voitaisiin viisinkertaistaa helposti, mutta tavoitteeseen pääsy edellyttää ennen kaikkea kunnianhimoisia uusiutuvan sähköntuotannon tavoitteita vuodelle 2030. Uusiutuvan energian rakentamisen edellytyksistä pitää huolehtia, edistää sen markkinaehtoista rakentamista mutta myös tarvittaessa jatkaa tuotantotuen kilpailuttamista.

Tuulivoima pelaa oleellista osaa globaalissa energiamurroksessa. Siihen liittyy myös kysymyksiä, joihin on STY 2030 visiossaan vastaa. Mutta miksi tuulivoimaa?

Uusiutuvaa energiaa tarvitaan lisää, sillä tulevaisuudessa myös lämpöä ja liikenteen tarvitsemaa energiaa tuotetaan sähköllä. Tuulivoima on edullinen ja päästötön tapa tuottaa sähköä, ja kolme neljästä suomalaisesta haluaa Suomeen lisää tuulivoimaa (Energia-asenteet 2017).

Suomella on suuri tuulivoimapotentiaali, joka on haluttaessa nopeasti käyttöönotettavissa. Lisäksi tuulivoiman tuomat edut kunnille ovat kiistattomat. Tuulivoiman avulla Suomella on mahdollisuus parantaa energiaomavaraisuuttaan ja myydä puhdasta sähköä ulkomaille.

Ensimmäinen tueton investointi Suomessa on jo nähty, ja muutamat hankkeet voivat oletettavasti pian edetä pitkäaikaisia sähkönostosopimuksia (PPA, power purchase agreement) tekemällä. Myös muita tapoja siirtyä nopeasti kohti markkinaehtoista rakentamista selvitetään.

Jos sähkön hinta nousee, on tuulivoima jo nyt kannattavaa markkinaehtoisesti. Hankekehityksen turvaamiseksi tarvitaan vielä hiukan valtion työntöapua, lähinnä edullisen rahoituksen turvaamiseksi.

Mitä sitten, kun ei tuule?

Tulevaisuuden energiajärjestelmässä iso osa sähköntuotannosta vaihtelee sääolojen mukaan. Tämä tarkoittaa, että erilaiset sähkön varastoinnin ja kysyntäjouston tavat tulevat näyttelemään järjestelmässä suurta roolia.

Myös kuluttajalla tulee olemaan oma roolinsa aktiivisena toimijana, esimerkiksi varastoimalla sähköä sähköauton akkuihin sähkön ollessa halpaa, ja vähentämällä kulutustaan kysynnän ollessa suurta ja sähkön kallista. Osana pohjoismaista sähkömarkkinaa myös hyvät siirtoyhteydet maiden välillä tulevat olemaan Suomelle tärkeitä – jos meillä ei tuule, tuulee todennäköisesti kuitenkin jossain muualla.

”Ilmastonmuutosta hillitseviä toimia peräänkuulutetaan monella suulla. Tuulivoima tarjoaa päästöjen vähentämiseen konkreettisen ja kustannustehokkaan keinon. Suomessa on tällä hetkellä yli 7000 megawatin edestä rakennusvalmiita hankkeita eli potentiaali on valtava. Lisäksi tuulivoimaloiden teknologinen kehitys on huimaa”, summaa STY:n visiotyötä vetänyt voimalavalmistaja Enerconin myyntipäällikkö Pentti Itkonen.