Tutkimus: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa rakennusten mikrobikasvuun?

Kuinka ilmastonmuutos, rakennusmateriaalit ja suunnitteluratkaisut vaikuttavat rakennettuun ympäristöön ja sisäilman laatuun sekä asumisterveyteen vaikuttaviin mikroskooppisiin organismeihin? Tätä ryhdytään tutkimaan Jyväskylän yliopiston professori Phillip Wattsin johtamassa hankkeessa, joka keskittyy selvittämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia talorakenteiden suunnitteluun ja sisäilman terveyteen.

Jyväskylän yliopisto sai tutkimuksia varten yli 400 000 euron rahoituksen Suomen Akatemialta. Kolmen yliopiston yhteinen konsortio sai tutkimuksia varten lähes miljoonan euron rahoituksen.

Tutkimuksessa Jyväskylän yliopisto tekee yhteistyötä Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen kanssa. Konsortio sai kaikkiaan lähes miljoonan euron rahoituksen. Itä-Suomen yliopistosta tutkimuksessa on mukana puumateriaalitieteen apulaisprofessori Antti Haapala ja Oulun yliopistossa yliopisto-opettaja Filip Fedoric rakenteiden ja rakentamisteknologian tutkimusryhmästä. Konsortion saama rahoitus kuuluu Suomen Akatemian Ilmastonmuutos ja terveys –akatemiaohjelmaan.

– Ihmiset viettävät suurimman osan elämästään sisätiloissa. Terveytemme riippuu rakennetussa ympäristössä kasvavien mikrosienten ja muiden mikrobien yhteisöistä ja niille tai niiden aineenvaihdunnan tuotteille altistumisesta, sanoo Phillip Watts.

Ilmaston, rakennussuunnittelun ja materiaalien muutokset vaikuttavat talorakenteiden kosteuteen ja lämpötilaan eli mikroilmastoon ja niissä kasvavien mikroskooppisten organismien määrään ja laatuun. Ilmastomallit ennustavat, että rakennukset altistuvat mikrobikasvulle aikaisempaa suuremmassa määrin, ja tämä vaikuttaa asukkaiden ja rakenteiden terveyteen.

Tutkimuksessa Itä-Suomen yliopiston painopiste on uusien biopohjaisten rakennusmateriaalien ominaisuuksien selvittämisessä.

– Tutkimme, miten kosteuden ja lämpötilan muutokset vaikuttavat materiaaleihin ja siihen, miten ei-toivotut mikroskooppiset organismit niissä kasvavat, sanoo apulaisprofessori Antti Haapala Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimuksessa mikrobikasvustojen muutoksia tutkitaan keräämällä mikrobinäytteitä eri puolilta Suomea. Konsortio etsii parhaillaan yhteistyökumppania näytteiden toimittamiseen.

Suomen Akatemian Ilmastonmuutos ja terveys –akatemiaohjelman toisen vaiheen haussa rahoituksen sai seitsemän tutkimuskonsortiota. Tutkimuskonsortioille myönnettiin yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa. Rahoitetut hankkeet käynnistyvät tammikuussa 2020.

Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai myös Eva Kallion osahanke, jossa tutkitaan vektorivälitteisiä infektiotauteja. Hanketta johtaa Helsingin yliopisto.