Turun linnaan viileät juhlatilat – ”Arkkitehti sai idean, että jätetään laitteet yleisön nähtäville”

Yli 700-vuotias museokäytössä oleva Turun linna on yksi Suomen tunnetuimmista nähtävyyksistä. Linnassa järjestetään myös paljon tapahtumia, muun muassa häitä, syntymäpäiväjuhlia ja yritystapahtumia. Juhlakerroksen ilmanvaihtokoneet olivat tulleen tiensä päähän ja tarvitsivat uudistamista.

Tavoitteena oli parantaa juhlatilojen olosuhteita viilennyksen avulla ja tehostaa energiatehokkuutta lämmön talteenotolla, jonka uudet ilmanvaihtokoneet mahdollistavat. Pitkään suunniteltu projekti saatiin valmiiksi kesäkuussa, juuri ennen lomakauden alkua. Pääurakoitsijana toimi Caverion Oy. 

– Juhlakerroksessa oli entuudestaan vastaavanlaiset koneet, mutta lämmöntalteenotto ja jäähdytys puuttuivat, kertoo Elomaticin Jukka Manner, joka vastasi suunnittelusta. 

Kaikki laitteet yhdistettiin vanhoihin kanaviin, jotka kulkevat linnan uumenissa.

Manner kertoo, että ilmanvaihdon uudistusprojekti oli kokonaisuutena haastava, mutta kiinnostava projekti. Valtion omistamien rakennusten ja linnapihan muodostama kokonaisuus on muinaismuistolailla rauhoitettu muinaisjäännös ja suojeltu rakennus. 

– Tämä on mielenkiintoinen, historiallinen rakennus, jonka rakenteet ovat yllätykselliset. Vanhaa suunnittelumateriaalia on käytettävissä, mutta rakennuksen historia on pitkä. Etukäteen ei voi tietää, pitävätkö kuvat paikkansa.

Manner kertoo, että projektit linnassa kestävät yleensä pitkään, koska pitää ottaa huomioon linnan päivittäiset toiminnot ja museolliset näkökohdat.

– Tämä projekti oli nopea rakennusvaiheessa. Hankkeen suunnittelu alkoi jo viitisen vuotta sitten, vuonna 2018 siten, että välissä oli kahden vuoden tauko. Olimme jo hankesuunnittelussa mukana eli teimme karkeat suunnitelmat ja laskelmat siitä, kannattaako koko suunnitelmaa toteuttaa. 

Alun perin ajatus oli tuoda linnaan kaukokylmä. 

– Sitäkin vaihtoehtoa kartoitettiin. Mutta se olisi vaatinut uudet putkistot laitteineen, joten ajatuksesta luovuttiin.

Koneet lohkoina ylös

On aika kivuta katsastamaan konehuoneet. Kiipeämme linnan kulmassa sijaitsevassa näyttelyhuoneessa kapeita portaita pitkin konehuoneeseen, joka on viistoa kattoa myöten täynnä laitteita ja kanavia. Keskellä kulkee kapea käytävä.  

– Koneet tuotiin lohkoina ylös ja kasattiin täällä ylhäällä. Portaiden yläpäässä olevalle tasanteelle tehtiin aukko, jotta lohkot saatiin tuotua ylös. Portaita pitkin ne eivät olisi mahtuneet, Manner kertoo. 

Manner kävi varmistamassa useaan otteeseen paikan päällä tilat ja olemassa olevien lvi-putkien ja kanavien sijainnit.

– Ahtaissa tiloissa liitokset paikan päällä eivät aina ole helppoja. Haastavista olosuhteista huolimatta asennukset onnistuivat todella hyvin. 

Koneet piti sovittaa olemassa oleviin tiloihin, sillä sähköhyllyt ja muut vastaavat elementit olivat valmiina.

– Tilassa ei tehty mitään uusia läpivientejä. Kaikki laitteet yhdistettiin vanhoihin kanaviin, jotka kulkevat linnan uumenissa. Niiden uusiminen olisi todella iso urakka. Jos johonkin tehdään pienikin reikä, siihen tarvitaan museoviraston lupa. Valvonta on todella tarkkaa. 

Kipuamme noin puolen metrin korkuisen putken päältä tilan päätyyn. Manner kertoo, että tilan ahtauden vuoksi myös jäähdytyspatteri on erillisenä.

–Tekniikka on sama kaikissa konehuoneissa, vaikka tämän tilan kone on erilliskone eli tulo- ja poistokone ovat eri laitteissa. Tämä tila eroaa muista myös siten, että täällä on nesteentalteenotto. 

Esimerkiksi äänenvaimentimen huoltopuoli jouduttiin asentamaan koneen takapuolelle, koska käytävän puolelle on tiellä olemassa olevat kanavat. Suodatin jäi kuitenkin tilan käytävän varrelle, jotta se on helppo vaihtaa. 

– Kaikissa ilmanvaihtokoneissa on sama tekniikka jäähdytyksen osalta eli lämmitys, viilennys, lämmöntalteenotto ja kiertoilma. Vanhoissa koneissa oli vain lämmitys- ja kiertoilma.

– Asennus hoidettiin todella hyvin, vaikka osittain ratkaisuja tehtiin asennuksen aikana, kun kaikki vanha oli purettu ja päästiin näkemään tilanne kokonaisuudessaan, Manner kertoo. 

Tekniikka esillä ikkunan takana

Mannerin mukaan juhlatiloja viilennetään, ei jäähdytetä, sillä tuloilmakanavia ei ole eristetty.

– Kanavat alkavat hikoilemaan, jos ilma on liian kylmää. Koneet toimivat automatiikalla, joka tehostaa itse itseään esimerkiksi silloin, kun tilassa on paljon ihmisiä. Anturit on piilotettu juhlatiloissa kattoon ja seinälle. Lämmityskaudella ilmaa kierrätetään. 

Kuljemme toiseen, linnan tornissa sijaitsevaan konehuoneeseen näyttelytilojen lävitse. Sinne johtavat lyhyet kierreportaat, joiden ylätasanteella avautuu näkymä konehuoneeseen. 

– Arkkitehti sai idean, että laitteita ei piiloteta, vaan jätetään yleisölle näkyville. Ovikin vaihdetaan vielä sellaiseksi, että siinä on ikkuna. Ajatuksena on näyttää, että linnassa on uutta ja nykyaikaista tekniikkaa. Tilana tämä oli helpompi, toki tännekin laitteet tuotiin osissa. Kierreportaiden päässä oleva ovi on vain noin 70 senttimetriä leveä. Ilmanvaihtokoneet koottiin paikan päällä uudestaan. Jäähdytyksestä tuleva kondenssivesi pumpataan tilassa olevaan altaaseen. 

Konehuone sijaitsi aiemmin tornissa yhtä kerrosta ylempänä. 

– Kaikki putket menivät aiemmin yhtä kerrosta ylemmäs. Raitis- ja jäteilma jätettiin, mutta lv-tekniikka otettiin kokonaan pois ylemmästä kerroksesta ja putket katkaisiin. Tornin ylin kerros hyödynnetään tulevaisuudessa toisenlaiseen käyttöön. 

Mittailua ja sovittelua

Kierros jatkuu näyttelytilan kautta seuraavalle konehuoneelle. 

– Kolmas sijainti oli myös todella ahdas. Jouduimme tekemään kaksi ylimääräistä luukkua, jotta laitteita päästään huoltamaan. Suodattimet ovat alhaalla olevan luukun takana, ylemmäs voi joutua menemään poikkeustilanteessa. Siellä on myös sulkupeltien moottorit, jos ne esimerkiksi menisivät rikki. Harvoin ne hajoavat, mutta ei mikään laite ole ikuinen. Myös palopelteihin pitää päästä käsiksi virhetilanteessa. 

Tilan katto laskee alaspäin, mikä hankaloitti laitevalintoja. 

– IV-konehuonetta jouduttiin hiukan syventämään, puisen kehikon verran tilan edustalle, jotta saimme laitteet mahtumaan. Mittailimme ilmastointilaitteiden toimittajan kanssa moneen otteeseen emmekä oikein varmaksi tienneet etukäteen, mahtuuko laite tilaan vai ei. 

Yksin ruutua tuijottamalla ei voi ongelmia ratkaista tällaisessa kohteessa.

Konehuoneiden sijainnit valikoituivat olemassa olevien ilmanvaihtokoneiden perusteella ja siten, että vanhat kanavat olivat käytettävissä. 

– Eli uusimme vain IV-koneet laitteineen. Kanavat on 1980-luvulla rakennettu ja hienosti piilotettu linnaan. Uusien kanavien rakentaminen olisi ollut valtava urakka. 

Kitkatonta tiimityötä

Rakentaminen aloitettiin tämän vuoden tammikuussa. Manner kertoo, että työ luovutettiin haastattelua edeltävänä päivänä eli kesäkuun puolessavälissä. 

– Rakentaminen sujui yllättävän hyvin, oikeastaan hämmästyttävän hyvin. Myös suunnittelu oli kitkatonta tiimityötä arkkitehdin, urakoitsijan ja suunnitteluryhmän kanssa. Projektin sujuvuuteen vaikutti ennen kaikkea hyvä kommunikaatio urakoitsijan kanssa. Myös ilmanvaihtokonetoimittajalta vaadittiin normaalia enemmän joustavuutta ilmanvaihtokoneiden toimitusten yhteydessä. 

– Ilmanvaihtokoneet ovat nykyaikaisia, itse itsensä hoitavia laitteita ohjausyksiköineen. Rakennuksenautomaatiovalvonnassa päästään näkemään kaikki, mitä täällä tapahtuu peltien ja venttiilien asennoista ja lämpötiloista lähtien. Myös huollon henkilöt pääsevät tarkkailemaan laitteiden toimintaa päätteen avulla.

– Projekti oli palkitseva, mutta lisäjännitystä aiheutti se, miten laitteet saadaan asennettua. 

Manner painottaa, että hyvä ja toimiva keskusteluyhteys on tärkeä.

– Yksin ruutua tuijottamalla ei voi ongelmia ratkaista tällaisessa kohteessa. Ongelmia edessä ei pidä luovuttaa vaan etsiä aktiivisesti yhdessä ratkaisua. Yhteydenpito arkkitehdin, urakoitsijan ja minun välilläni oli hyvin luontevaa ja toimivaa, Manner päättää.