Totuus sisäilmasta – Mervi Ahola murtaa ilmanvaihdon myyttejä

Myytti 1: Vanha painovoimaisella ilmanvaihdolla toimiva talo menee pilalle, jos siihen asentaa koneellisen ilmanvaihdon. Myytti 2: Saako koneellisen ilmanvaihdon rakennuksessa avata ikkunan? Miten on, Mervi Ahola, meneekö ja saako?

Ensimmäinen myytti on Aholan mukaan saattanut lähteä liikkeelle siitä, että painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivaan rakennukseen on lisätty vain koneellinen poisto. Jos korvausilmaa ei ole tullut riittävästi, se on aiheuttanut omat haasteensa.

– Mutta jos vanhaan taloon laitetaan koneellinen tulo-poisto, painesuhteet saadaan entistä paremmin hallintaan. En näe, miten se rakennuksen pilaisi, hän sanoo. 

Kuluttajien näkökulmasta ilmanvaihto on rakenteiden alla piilossa.

Toiseen myyttiin Ahola vastaa myöntävästi: ikkunan saa koneellisen ilmanvaihdon rakennuksessa avata – yleissääntönä. Mutta jos rakennuksen ilmanvaihdon ohjaus pohjautuu hiilidioksidipitoisuuteen, ikkunan avaaminen laskee sitä ja häiritsee ilmanvaihdon toimintaa. Ulkoa tulee myös pienhiukkasia. Jos ilmanvaihdossa on hyvä suodatus, ei ikkunan avaaminen ainakaan vilkkaasti liikennöidyn väylän lähellä sijaitsevassa rakennuksessa ilmanlaatua paranna. 

– Ja jos rakennuksessa on jäähdytystä, se menee avoimesta ikkunasta ulos. Jos tuulee, voi tuntua, että sieltä tulee viileää ilmaa, mutta se voi itse asiassa olla lämmintä. 

Ilmanvaihtomyyttejä elää edelleen kuluttajien keskuudessa. Ahola muistuttaa, että kuluttajien näkökulmasta ilmanvaihto on rakenteiden alla piilossa. Ilmaa itsessään ei myöskään voi nähdä. Siksi kuluttajien on usein hankala ymmärtää ilmanvaihtoa, erottaa esimerkiksi koneellista poistoilmanvaihtoa ja koneellista tulo-poisto-ilmanvaihtoa. 

Kohu ilmanvaihdon pysäyttämisestä

Ahola aloitti työskentelyn Sisäilmayhdistyksessä vuonna 2014 sisäilma-asiantuntijana. Yhdistyksen toiminnanjohtajana hän on työskennellyt nyt kuusi vuotta. Vuonna 2019 Sisäilmayhdistys julkaisi kuntien tekemään työhön perustuvan Hyvä sisäilma -suosituksen ilmanvaihdon käyntiajoista ja siitä, saako ilmanvaihdon pysäyttää yöksi. 

Suositus ohjeistaa julkisissa rakennuksissa käytönmukaiseen ilmanvaihtoon: ilmanvaihto pysäytetään 1–2 tuntia rakennuksen käyttöajan päättymisen jälkeen ja käynnistetään taas kaksi tuntia ennen rakennuksen käyttöajan alkamista. Kuntien sisäilmaverkoston ohjeen ja perustelumuistion laati lvi-tekniikan diplomi-insinööri Marianna Tuomainen Kuntien sisäilmaverkoston työryhmän kanssa. 

– Asia oli mietityttänyt minua. Kuntien sisäilmaverkostossa tuli sitten esille, että esimerkiksi vanhemmat kyselevät asiasta paljon. Marianna Tuomainen lähti tekemään porukassa selvitystä, josta tuli perusteellinen ja kattava, Ahola kertoo.

Syntyi kohu. Sisäilma-asiat olivat olleet pinnalla yleisessä keskustelussa, jossa kulki väärinkäsityksiä ja luuloja. 

– Ajateltiin, että hyvän sisäilman eteen pitää tehdä kaikki. Mutta eihän se niin ole. Vaan hyvä sisäilma pitää saada aikaiseksi tarkoituksenmukaisesti jossain järkevissä rajoissa.

Ahola kertoo, että kohusta alettiin uutisoida jo ennen selvityksen julkaisemista. Silloin tieto perustui ennakkokäsityksiin. 

– Otsikoitiin, että nyt säästetään sisäilman kustannuksella. Vaikka kyse oli vallalla olevasta toimintatavasta. Jos ilmanvaihtoa olisi pitänyt siirtyä käyttämään enemmän, energiankulutus olisi kasvanut valtavasti. Suurin ennakkokäsitys oli se, että ilmanvaihdon sulkeminen on aiheuttanut Suomen homeongelmat. Kysehän ei ole siitä, vaan enemmän rakenteellisesta kosteudesta. Ilmanvaihto on erittäin harvoin siinä varsinainen syy homeongelmiin.

Kohun keskellä Ahola teki omia laskelmiaan: kouluissa perusluokat ovat vuoden tunneista käytössä noin 20 prosenttia ajasta, kun pois lasketaan vuorokauden muut tunnit, viikonloput ja lomat. Liikuntasaleja ja muita yhteiskäyttötiloja lukuun ottamatta koulujen tilojen käyttöaste on siis melko pieni. 


– Ohjeistuksessa ei haluta vaarantaa sisäilman laatua, vaan järkevöittää ilmanvaihdon käyttöä ja ohjeistaa tekemään se oikein.

Puutteita ilmanvaihdoissa

Sisäilmayhdistys oli mukana laatimassa myös vuonna 2022 julkaistua Ilmanvaihdon katsastusopasta. Oppaan pilotoinnin myötä tuli esille karu tosiasia: suomalaisrakennusten ilmanvaihdoissa on paljon puutteita. 

– Niitä korjaamalla ilmanvaihto saadaan toimimaan niin kuin pitääkin silloin, kun ihmiset ovat rakennuksessa. Silloin ilmanvaihdosta on myös vastaava hyöty. Siihen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, Ahola sanoo.

Ahola luettelee ilmanvaihtojen puutteita: Toimimattomia toimilaitteita. Ohivirtauksia aiheuttavia väärin asennettuja ilmanvaihdon suodattimia. Kanavia, joita ei ole puhdistettu, tai joihin on puhdistuksesta huolimatta jäänyt likaa. Lauenneita palopeltejä, erillispoiston rikki menneitä puhaltimia. Tyhjiä ilmanvaihtokonehuoneen vesilukkoja, joista kulkeutuu ilmanvaihtoon viemärikaasuja.

– Oma asiansa ovat muuttuvailmavirtaisen ilmanvaihdon haasteet. Niiden selättämiseen vaaditaan erikoisosaamista. Asennus ei ole niissä ollut välttämättä täysin valmis, osaaminen ei ehkä ole riittänyt, hän jatkaa. 

Haasteiden juurisyynä Ahola pitää yhteistyön puutetta. Kun tieto eri toimijoiden välillä ei kulje, järjestelmiä ei saada optimoitua.

– On ilmanvaihtourakoitsija, sähköurakoitsija ja automaatiourakoitsija. Yksi tekee yhtä ja toinen toista. 

Yhteistyötä ja kunnianhimoa

Ilmastonmuutos on tuonut sisäilmastoalalle yhä enenevissä määrin vaatimuksia jäähdytyksen jälkiasennuksista. Kunnilla ja muilla isoilla kiinteistönomistajilla on Aholan mukaan nyt mietintä menossa: Paljonko jäähdytystä asennetaan? Miten asennukset priorisoidaan?

– Ensimmäisenä listalla ovat vanhukset ja lapset, jotka eivät pysty vaikuttamaan hirveästi siihen, missä he oleskelevat, Ahola sanoo.

Ylilämpeneminen on yleensä peräisin auringosta, ja aurinko paistaa viileämmässäkin. Ahola muistuttaa, että arkkitehtuurisuunnittelussa tehtiin isoja etelään suuntautuvia ikkunoita jo ennen kuin ilmastonmuutoksesta alettiin puhua ylilämpenemisen aiheuttajana. Ylilämpenemisen rakenteellinen ehkäiseminen vaatisikin Aholan mielestä enemmän vuoropuhelua talotekniikka- ja arkkitehtisuunnittelijan välille. 

– Ei niin, että arkkitehti tulee ja sanoo, että mitoittakaa. Vaan että keskustellaan siitä, että tila kuumenee liikaa ja vaatisi ehkä vähän rakenteellista tarkastelua. Esimerkiksi erilaisia säleikköjä on jonkin verran jo tehtykin. Lämpö saadaan ehkäistyä sitä paremmin, mitä ulompaa se tehdään.

Uudessa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä sisäilma-asiat on huomioitu hyvin.

Uudessa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä sisäilma-asiat on huomioitu Aholan mielestä hyvin. Kun energiatehokkuus, vähähiilisyys ja kiertotalous ovat niin vahvasti esillä, on Aholan mielestä tärkeää, etteivät sisäilma-asiat jää uusien tavoitteiden jalkoihin.

– Ilmanvaihtomäärät lisäävät kustannuksia ja energiankulutusta. Tarpeenmukainen ilmanvaihto pitäisi saada toimimaan niin, että sitä myös tehdään ja käytetään tarpeenmukaisesti. Niitä on laitettu toimimaan vakiotehoilla ja vakioilmavirroilla juuri siksi, että ne eivät ole toimineet. Mutta niiden tekeminen myös jatkossa on välttämättömyys. Tilojen käytön osalta voi olla paljonkin vajaakäyttöä, niin ei huudateta ilmanvaihtoa koko ajan täysillä.

Ilmanvaihdon suunnittelussa Ahola kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, ettei ilmanvaihto aiheuta vetoa: tarkastelemaan sitä, miten ilma huoneeseen tuodaan. 

– Jos ihminen muuttaa painovoimaisen tai koneellisen poiston asunnosta tehokkaamman ilmanvaihdon asuntoon ja se vielä puhaltaa, hän saattaa kokea sen epämiellyttävänä. 

Myös ilmanvaihdon äänitasoihin pitäisi Aholan mielestä kiinnittää enemmän huomiota. 

– Ne voivat olla häiritseviä asunnoissa, kun toivotaan hiljaisuutta. Asuntoja tehdään sarjatuotannolla aika perussuunnitteluna. Mutta mielestäni pitäisi olla sen verran kunnianhimoa, että myös äänitasot mietitään kunnolla.

Työn vastapainona, Mervi Ahola:

• Perheeseen kuuluu kaksi lasta ja 2,5-vuotias havannankoira Veikko.
• Harrastaa west coast swing -paritanssia, jonka vuorovaikutuksessa työasiat unohtuvat. “Pitää seurata ja peilata, mitä toinen tekee. Jos miettii muuta, menee heti pieleen.”
• Neuloo huiveja ja paitoja sekä sisustaa uutta kotiaan.