TES yllätti neuvottelijat
Rakennusalan työehtosopimusneuvotteluissa päästiin ikään kuin puolivahingossa neuvottelutulokseen, kun aihetta vasta alettiin valmistella.
Finnbuildin yhteydessä pidettävät LVI-Treffit kokosivat yhteen alan urakoitsijoita sekä muutakin LVI-alan väkeä. Tiivis iltapäivä tarjosi tiukkaa asiaa sopivana annoksena.
”LVI-Treffit ovat erittäin hyvä foorumi yhteistyön ja verkostoitumisen edistämisessä. Yhteistyön merkitys tulevaisuudessa on paljon aiempaa suuremmassa merkityksessä allianssi- ym. hankkeiden yleistyessä”, totesi LVI-TU:n puheenjohtaja, toimitusjohtaja Ville Hälinen avauksessaan.
Hiljattain pöytään lyöty työehtosopimus on Hälisen mukaan erittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka asioita voidaan yhteistyöllä ja rehellisesti sopia. Työnantajan pitää luottaa työntekijään ja päinvastoin, jolloin paikallinen sopiminen etenee oikeaan suuntaan, eli mahdollistaa joustavamman työnteon.
Ja vaikka barometrit näyttävät kovaa kieltään, ei LVI-urakointi ole edelleenkään kullanvuolentaa. ”Jonkun pitäisi alkaa pikkuhiljaa rikastuakin.”
Rakentamisen suhdanteita valaisi Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen. Parempaan suuntaan ollaan menossa, kotimarkkinoiden vedolla. Tälle vuodelle ennakoidaan talouden kasvavan viisinkertaisesti viime vuoteen verrattuna.

Investoinnit kasvavat vahvasti, ja tässä on rakentaminen suurimpana tekijänä. Suhdannetilanne onkin tunnelmaltaan myönteisin vuosiin.
Toteutuneesta tilanteesta Pakarinen totesi, että niin rakennusluvat kuin -kuutiotkin ovat jo lähteneet voimakkaaseen kasvuun, mutta kyllä kasvuvaraakin on. Hän kuvaa tilannetta palautumiseksi jyrkästä pudotuksesta.
”Myös rakennusmateriaalien osalta ollaan 13 prosenttia plussalla. Materiaalitoimitukset reagoivat suhdanteeseen kuitenkin viiveellä, eli osin se näkyy jo ja osin se ei vielä näy. Loppupään tuotteissa, kuten talotekniikassa, nousu ei ole vielä niin jyrkkää.”
Asuntorakentamisen ulkopuolella etenkin toimitilarakentamisessa on nousun varaa, huippuvuosista ollaan vielä kaukana. Sen sijaan teollisuus- ja varastorakentaminen ovat vahvassa yli kahdeksan prosentin kasvussa.
”Julkinen palvelurakentaminen vetää myös hyvin. Siellä ollaan jo 20 prosenttia korkeammalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä”, Pakarinen kertoo.
Erityisen silmiin pistävää on hoitolan uudisrakentaminen, joka on noussut tasaisesti viimeiset kaksi vuosikymmentä. Sen sijaan yksi huolenaihe on, että uudisrakentaminen kasvaessa myös panokset siirtyvät korjausrakentamisesta uudisrakentamiseen.
Talotekniikassa suurin työtunteja rajoittava tekijä on ammattitaitoisen työvoiman puute etenkin toimihenkilöiden osalta.

Talotekniikka kuntoon
Rakennusneuvos Teppo Lehtinen valotti uusia energiamääräyksiä. Vaikka FinZEBissä vaikutti olevan suuri yksimielisyys etenemissuunnasta ja -tavoista, ei sitä uskoisi palautevyöryn perusteelle.
”Kovin paljon kannanotoissa huomio liittyy siihen, että meillä on kyllä huippuvärkkejä, mutta säädöt eivät toimi. Käyttökokemus talotekniikassa ei ole hyvä ja se näkyy säädöksen valmisteluissa”, Lehtinen toteaa.
”Käyttäjän pitäisi kokea se, minkä tekniikka mahdollistaa. Nyt ”peltimato” on paha vihollinen.”
Uudet säädökset astuvat voimaan keväällä 2017. Sitä ennen ne vielä esitellään hallitukselle.
Työmarkkinakuvioista oli sen sijaan iloista kerrottavaa. Työehtosopimusneuvotteluissa päästiin ikään kuin puolivahingossa neuvottelutulokseen, kun aihetta vasta alettiin valmistella.
”Olimme sopineet, että elokuussa alamme pohtia, kuinka selvittäisiin talvella mahdollisimman pienillä rähinöillä. Kuinka ollakaan, tehtiinkin samantien sopimus”, Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas kertoo.
Suokas uskoo, että talveen venyneet sopimusneuvottelut olisivat johtaneet valtakunnansovittelijan kautta työmarkkinaselkkauksiin. Haitat saavutettuihin hyötyihin nähden olisivat tällöin olleet kohtuuttomat.
”Paljon puhuttu kolmen päivän työajan pidennys olisi mielellään otettu vastaan. Minun mielestäni meillä ei ollut sellaista tilannetta, jossa se olisi ollut mahdollinen”, täydentää RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari.
Tilanne olisi Karin mukaan kehittynyt siihen suuntaan, että työtaistelu olisi käynnistynyt, mutta kun se on joskus lopetettavakin. Kari huomauttaa, että jo tässä sopimuksessa on paljon hyviä osioita, kuten kuuden euron palkkakokeilu ja eri korttien yhdistäminen.
”Liittomme jäsenet eivät pidä kuuden euron kokeilua pahana. Eikä sitä voi mitenkään väärinkäyttää”, Suokas huomauttaa.
”Siitä syntyy aito työsuhde sisältäen kaikki työsuhteen edut. Tästä pääsee selkeästi työelämässä eteenpäin, toisin kuin erilaisissa työkokeiluissa”, Kari toteaa.
Pääkuvassa: RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari ja Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas kertoivat neuvottelujen etenemisestä LVI-treffeillä.
Teksti Heikki Heikkonen
Kuvat Minna Kärkkäinen