Terveet tilat 2028 -ohjelma päättyi ennen aikojaan – Tuloksia on kuitenkin syntynyt

Viime vuosikymmeninä ovat meillä Suomessa kouluja ja muitakin julkisia rakennuksia vaivanneet moninaiset sisäilmaongelmat. Valtioneuvostokin piti ongelmaa tärkeänä ja pääministeri Juha Sipilä päätti aloittaa taistelun niitä vastaan ja perusti valtioneuvoston kansliaan uuden ohjelman, Terveet tilat 2028, jonka tarkoitus oli parantaa julkisten tilojen sisäilmaolosuhteita.  

Tavallisimmin kyseessä ovat olleet kosteus- ja homeongelmat, joiden yleisyyttä ja alati nousevia kustannuksia vastaan on ollut vaikea taistella. Ja tuloksia on tullut, vaikka ohjelma on nykyisen valtioneuvoston päätöksellä kustannussyistä keskeytetty ennen aikojaan. Tämä kävi ilmi tammikuussa pidetyssä päätösseminaarissa. 

Ohjelmassa, jonka käytännön vetämisestä vastasi Ympäristöministeriön rakennusneuvos Katja Outinen, saavutettiin kuitenkin jo nyt merkittäviä tuloksia ja ohjelman päätösseminaari tammikuun lopulla antoi paljon ajateltavaa alan ihmisille. 

Seminaarissa kerrottiin, että ohjelmassa panostettiin tärkeään ennakoivaan kiinteistönpitoon ja kiinteistökannan hallintaan liittyvän tiedon lisäämiseen ja sisäilmatilanteiden haltuunottoon. Se onkin oleellista parempaan sisäilmaan pyrittäessä.

Samalla Terveet tilat -toimintamalliin koottiin eripuolilta, etenkin kunnista, ohjeita, tietoa ja hyviä käytäntöjä, joiden toivotaan leviävän myös muille käytöstä vastaaville. Tämä toiminta onkin ollut jo erittäin hedelmällistä ja tuloksiin tutustuminen on hyödyllistä kaikille kiinteistön hoidon kanssa työskenteleville. 

Eräs merkittävä ohjelman osa-alue oli terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja sisäilmasta oireita saavien tukeminen, johon ohjelma on tuottanut myös paljon uutta tietoa ja ohjeita.

Koulujen olot ovat parantuneet

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Simpanen kertoi seminaarissa ongelman laajuudesta ja merkityksestä kunnissa. Nehän omistavat valtaosan julkisista rakennuksista ja erityisesti kouluista. Ongelmia on ollut erityisesti vanhemmissa, pian peruskorjausikään tulevissa, rakennuksissa. 

Kuntien talous on tiukalla ja erityistä haastetta tuo niille myös nuoren väen väheneminen, mikä on johtanut monessa kunnassa koulujen vähenevään käyttöön. Kuntien tiukentuva rahoitustilanne, kuntien jatkuvasti pienentyvät henkilöresurssit sekä toimitilahankkeiden laatu-, ylläpito- ja käytettävyyshaasteet kannustavatkin kuntia etsimään uusia kokonaispalvelun tyyppisiä malleja tilahankintoihin.

Onneksi sisäilmaongelmia pystytään nykyisin yhä useammin ehkäisemään ennalta. Simpasen mukaan nykyään vain harvoin ollaan tilanteessa, että ainoastaan akuutit tilanteet pystytään hoitamaan. Tämä on merkittävä muutos aiempaan. Kuntien panostus omistamiensa rakennusten sisäilman laatuun on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Tutkimusten mukaan jopa 84 prosenttia vastaajista kokee, että panostus on vähentänyt sisäilmaongelmia. 

Merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy kuntien omistamien rakennusten kokonaisneliömäärästä nykyisin keskimäärin vain 5–10 prosentissa, muutama vuosi sitten vastaava luku oli 5–18 prosenttia. Suurimmat muutokset vuoden 2019 tilanteeseen ovat kouluissa, päiväkodeissa ja toimistorakennuksissa, korosti Simpanen.

Uutta tietoa on saatu

Nyt lopettaneen ohjelman ohessa tehtiin useita selvityksiä, joiden tuloksia myös esiteltiin. Muun muassa hyvän ja riittävän ilmanvaihdon merkitys korostui. Näistä, etenkin THL:n Kansallinen sisäilma ja terveys 2018-2028 –ohjelmasta ja yleisemmin sisäilman kysymyksistä kertoi professori Juha Pekkanen Helsingin yliopistolta. Hän totesi, että he olivat päässeet tulokselliseen yhteistyöhön Terveet Tilat -ohjelman kanssa.

Pekkanen kertoi myös, että sisäilmaan liitetty oireilu on sittenkin pääosin lievää tai kohtalaista oireilua. Vaikka tiloja osataan yhä paremmin tutkia, luottavat ihmiset ja kunnat korjaustoimissaan yhtä paljon oireiluun kuin rakennuksen tutkimiseen. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan sisäilmaan liittyvä oireilu ja tyytymättömyys ovat vähentyneet selvästi. Pekkanen kertoi, että paljon on jo tehty asian hyväksi siitä, kun tietoisuus sisäilmaongelmista heräsi tutkimuksen kohteeksi lääketieteessä 1980-luvun lopussa. Suomessa 1990-luvulla alkoi aktiivinen ennaltaehkäisy ja 2000-luvulla myös potilasjärjestöt, ympäristöherkät ja poliitikot aktivoituvat. Työpaikkojen lisäksi nousivat myös koulut keskiöön.

Lääkäreille uusia ohjeita

Paljon on jo tehty. Pekkasen vetämä STM:n ympäristöherkkyys verkosto aloitti vuonna 2012 Käypä hoito -suositus saatiin aikaan 2017. Uusi sisäilmaan liittyvän oireilun konsensussuositus saatiin valmiiksi 2024. Se korvaa aiemmat Majvik-suositukset. Tämä uusi hoitosuositus ohjaa terveydenhuollon ammattilaisia etsimään yksilöllisiä ratkaisuja sisäilmaan liittyvissä ongelmissa. Siitä kertoi erikoistutkija Kati Huttunen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Hänen mukaansa hoitosuosituksia piti päivittää, sillä aiemmat suositukset rajoittuivat kosteusvaurioiden vaikutuksiin ja edellisen päivityksen jälkeen on julkaistu paljon uutta tutkimustietoa. Nyt todetaan selvästi, että ennaltaehkäisy ja rakennusten järjestelmällinen kunnossapito ovat avainasemassa. 

Nopeat korjaustoimenpiteet sekä avoin viestintä ovat myös tärkeitä. Huttusen mukaan hyvään sisäympäristöön kannattaa panostaa, koska sillä on myönteisiä vaikutuksia terveydentilan lisäksi viihtyvyyteen, oppimiseen ja työn tuottavuuteen. 

Päätösseminaari veti osanottajia mukavasti, pikku-Finlandian verran, mutta todellisen laajan vaikuttamisen edellytyksenä on tietenkin laaja viestintä näistä kaikille tärkeistä asioista. Siksi asia on pidettävä esillä.

Ohjelman tulokset ja päätösseminaarin esitykset löytyvät nettisivuilta tilatjaterveys.fi.