Teollisuusrakentamista ja rakennustekniikkaa

Anne Piiparinen työskentelee YIT:llä Teollisuusrakentaminen ja rakennustekniset työt -divisioonan johtajana. Hän kantaa huolta rakennusalan koulutuksesta, sillä esimerkiksi vesihuollon laitosrakentamisen suunnittelun ydinosaaminen on Suomessa melko harvojen resurssien varassa.

Teksti ja kuva: Piritta Porthan 

Kiinnostus arkkitehtuuriin ja työ, jossa syntyy näkyvää konkreettista tulosta. Nämä ajatukset saivat Anne Piiparisen opiskelemaan rakennusalaa. Piiparinen valmistui ensin rakennusinsinööriksi vuonna 1999 ja diplomi-insinööriksi viisi vuotta myöhemmin. Vuonna 2017 hän suoritti johtajuuteen keskittyvän EMBA-tutkinnon.

Piiparinen aloitti YIT:llä harjoittelijana vuonna 1996 ja työskentelee nykyään HelsingissäYIT:n Teollisuusrakentaminen ja rakennustekniset työt -divisioonan johtajana. Yli 20 vuotta kestäneellä YIT-urallaan hän on toiminut työmaainsinöörinä, tarjouslaskennassa ja -hankinnassa, vastaavana mestarina, projekti-insinöörinä, työ- ja projektipäällikkönä sekä yksikönjohtajana.

”YIT on iso talo, mikä mahdollistaa erilaisia työtehtäviä”, Piiparinen sanoo.

Suomen vesihuolto toimii hyvin

YIT:n historia alkaa vesihuollosta, ja nykyään yritys rakentaa laajasti vesihuollon infraa: puhtaan veden käsittely- ja paineenkorotuslaitoksia, vesitorneja, jätevedenpuhdistamoja sekä hulevesiratkaisuja. Suomen vesihuolto toimii Piiparisen mielestä hyvin.

”Meillä on toimiva vesihuolto lähestulkoon kaikkialla, joitain haja-asutusalueita lukuun ottamatta. Rakentajan perspektiivistä katsottuna myös tutkimuksen ja käytännön vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö toimii. Puhdistustekniikat ovat olennaisessa osassa ja tutkimuksia tehdään jatkuvasti. Varsinkin isot laitokset ovat siinä hienosti mukana”, Piiparinen sanoo.

Piiparisen mielestä vesi saisi julkisessa keskustelussa kuitenkin näkyä enemmän. Puhdas vesi on elinehtomme ja kytköksissä myös ilmastonmuutokseen.

”Jos mannerjäätiköt sulavat ja vedenpinnat nousevat, tarvitaan infraan liittyviä rakenteita, kuten rannikkoalueiden turvarakenteita. Helsingin alueen myrskyissäkin vesi on noussut Kauppatorille.”

Veteen liittyen Piiparista huolestuttavat myös tutkimukset, jotka käsittelevät antibioottien muuttumista resistanteiksi. Jätevedenpuhdistamoilla saattaa olla asiassa merkittävä rooli.

”Eräässä lukemassani tutkimuksessa viitattiin siihen, voiko jätevedenpuhdistamo joissain olosuhteissa toimia hautomona bakteereille ja niiden muuttumiselle.”

Osaavaa työvoimaa ja yhteistoimintaa

Rakentajana Piiparinen kantaa huolta myös rakennusalan koulutuksesta. Viime vuosina osaajista on ollut pulaa, ja nuorten harjoittelijoiden sekä vastavalmistuneiden opettaminen alan saloihin on muodostunut merkittäväksi tehtäväksi alan yrityksissä.

Piiparisen mielestä Suomen ammattikorkeakouluissa annetaan hyvää insinööri- ja mestarityön perusosaamista, mutta alalla tarvitaan enemmän syvempää osaamista myös vesihuollon järjestelmistä, rakennustekniikasta ja kunnallisteknisistä ratkaisuista.

”Teemme YIT:llä valtavan määrän vesilaitoskohteita. Meille olisi tärkeää saada osaajia, joilla olisi ymmärrys koko rakenteilla olevasta laitosympäristöstä. Perustavaa laatua oleville opintosuuntauksille pitäisi varmistaa riittävä aloituspaikkojen määrä.”

Vesihuolto on kriittinen yhteiskunnan toimivuuden kannalta, joten myös sen suunnitteluosaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen on Piiparisen mielestä tärkeää.

”Vesihuollon kova ydinosaaminen on suunnittelun osalta aika harvojen resurssien varassa. Siihen pitäisi kouluttaa enemmän. Tällä hetkellä rakennetaan paljon vesihuoltoon liittyvää ja onhan se erikoista, että samat suunnittelija- ja konsulttinimet tulevat vastaan oikeastaan hankkeessa kuin hankkeessa.”

Piiparinen peräänkuuluttaa myös yhteistoiminnallisia urakkamuotoja, erityisesti allianssia suuriin, vaativiin hankkeisiin. Tuotannon ketjujen täytyy olla kauttaaltaan kohdillaan.

”On todettu, ettei rakennusalan tuottavuus ole kehittynyt 1970-luvun jälkeen. Näen, että yhteistoiminnallisuuden lisäämisellä tuottavuutta ja rakentamisen laatua pystytään parantamaan. Myös kolmikantaista asiakas-palveluntuottaja-tutkimuslaitos -mallia hyödynnetään vielä suhteellisen vähän alan kehittämisessä entistä paremmaksi.”

KUKA?

Anne Piiparinen

• YIT:n Teollisuusrakentaminen ja rakennustekniset työt -divisioonan johtaja.
• Valmistui Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta rakennusinsinööriksi (1999). Opiskeli LUT-yliopistossa energia- ja ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi (2005) sekä EMBA-tutkinnon (2017).
• Asuu Sipoossa sata vuotta vanhassa talossa miehen, 9-vuotiaan tyttären ja Luka-koiranpennun kanssa.
• Harrastaa kuntosalia, ryhmäliikuntaa ja joogaa. Hoitaa kotipihan kasvimaataan, mökkeilee ja viihtyy marja- ja sienimetsällä.