Tekoälyä ja sensoriteknologiaa asumiseen
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan pilottihankkeessa tutkittiin, kuinka tekoälypohjaisilla ennustemenetelmillä voidaan saada lisätietoa rakennusten ennakoivasta käyttäytymisestä.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan pilottihankkeessa tutkittiin, kuinka tekoälypohjaisilla ennustemenetelmillä voidaan saada lisätietoa rakennusten ennakoivasta käyttäytymisestä.
Tuloksena oli, että tekoälyllä ja sensoriteknologialla on mahdollista parantaa asumisen laatua ja laskea rakennusten käyttökustannuksia.
Suomessa rakennetaan vuosittain noin 20 miljardilla eurolla ja korjausrakentamiseen käytetään yli kuusi miljardia euroa. Tulevaisuudessa Suomella on edessään jopa kymmenen miljardin euron julkisten tilojen jälleenrakennus- ja korjausurakka.
Rakennusala on tähän mennessä hyödyntänyt sensoriteknologiaa sekä digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia erittäin vähän.
”Jos rakennusala panostaisi 1 prosenttia rakennusten koko elinkaaren ajan sensoriteknologian ja tekoälyn hyödyntämiseen, asumisen laatu kasvaisi ja rakennusten käyttökustannukset laskisivat”, kertoo professori Pekka Neittaanmäki.
Digitalisaatio- ja sensoriteknologiat yhdistettynä tekoälytuettuihin datan ja signaalinkäsittelyn menetelmiin tuottavat tuloksia myös kiinteistöalalla. Tavoitteena on huoneistojen ja kiinteistöjen reaaliaikainen kunnonvalvonta ja tilojen automaattinen säätäminen käyttäjän ja kustannusten kannalta optimaalisiksi.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkijat analysoivat Suomen yliopistokiinteistöjen (SYK) ja Lehto Asunnot Oy:n toimittamaa anturi- ja automaatiodataa sekä toteuttivat tekoäly- ja teknologiakartoituksen Lehto Asunnot Oy:lle.
Yhteistyötä tehtiin tekoälyn hyödyntämisen kartoittamiseksi kiinteistöistä kerättävän sensoridatan analysoinnissa ja ennustemallien kehittämisessä.
”SYK:n liiketunnistusdataa hyödyntäen pystyimme simuloimaan hiilidioksidin kertymää erikokoisissa huoneissa. Tämän perusteella ideoimme neljä tekoälyratkaisua ja testasimme lupaavinta vaihtoehtoa”, tutkija Petri Vähäkainu kertoo.
”Lehto Asunnot Oy:n sisäilman mittaustulosten, hyödynnettävyyden ja tekoälypohjaisten kokeilujen tuloksena havaitsimme, että Lehto Asunnot Oy:n asunnot ovat hyvälaatuisia”, listaa tutkija Antti Kariluoto.
Kerätyn tiedon pohjalta voidaan toteuttaa älykkäitä palveluita, jotka eivät ole aiemmin olleet mahdollisia. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi tekoälyavusteiset älykkäät lumiauraus- ja lumenpudotuspalvelut, asunnon sisäilmaa tarkkailevat tekoälyavusteiset palvelut, älykäs jätehuolto ja asuntokohtainen assistentti.
Älykäs järjestelmä olisi mahdollista asettaa esimerkiksi lämpötilaa seuraamalla ja muutoksia havaitsemalla säätämään asunnon lämpötila normaaliksi jo ennen kuin asukas on sen itse havainnut.