Teknologiateollisuus: Suomi ei pääse Länsi-Euroopan imuun
Suomi ei pääse kiinni kasvuun. Teknologiateollisuuden yrityksistä 60 prosenttia raportoi uusien tilausten ja tilauskannan supistuneen syksyllä. Laivatilaukset kannattelevat kuitenkin tilauskantaa.
Teknologiateollisuuden Suomesta kertyvän liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suunnilleen viimevuotisella tasolla. Hallituksen tulee laittaa pikaisesti toimeen ohjelmansa kasvua tukevat toimet.
Teknologiateollisuuden yritysten saamat uudet tilaukset vähenivät heinä–syyskuussa. Tilauskanta kuitenkin vahvistui laivatilausten ansiosta. Laivojen toimitukset ajoittuvat aina vuoteen 2020 asti. Jos laivatilauksia ei oteta huomioon, muun teknologiateollisuuden saamat uudet tilaukset ovat painuneet vuoden 2009 tasolle.
Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä–syyskuussa euromääräisesti viidenneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin ja edeltävällä vuosineljänneksellä huhti–kesäkuussa.
Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 11 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2014 ja neljä prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa. Yrityksistä 60 prosenttia raportoi tilauskantansa supistuneen kesäkuun jälkeen, 30 prosenttia kasvaneen ja 10 prosenttia pysyneen ennallaan.
Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli tammi-heinäkuussa kolme prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Vuonna 2014 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 67 miljardia euroa. Se on edelleen parikymmentä miljardia alle huippuvuoden 2008 tason.
”Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto on loppuvuonna suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan”, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen arvioi.
Turunen kehottaa hallitusta laittamaan ripeästi toimeen ohjelmansa kasvua tukevat kirjaukset.
Vaikeassakin tilanteessa rekrytoidaan
Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa väheni tammi–syyskuussa hieman viimevuotisesta. Syyskuun lopussa henkilöstöä oli noin 2000 vähemmän kuin viime vuonna keskimäärin, eli 282.000.
”Henkilöstön vähenemisestä huolimatta alan yritykset ovat rekrytoineet tänä vuonna uutta henkilöstöä kaikkiaan 22.000. Heinä–syyskuussa rekrytointeja oli 7700. Yrityksestä riippuen henkilöstöä on joko lisätty tai korvattu eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikan vaihtaneita”, Turunen toteaa.
”Yrityskohtaisuus tuo kilpailuedun”
Teknologiateollisuudessa uskotaan, että yrityskohtaisilla työehdoilla luodaan kilpailuetua. Niillä saadaan parempi tuottavuus, kannattavuus ja työhyvinvointi sekä toiminnan joustavuus.
”Jäykällä ja rajoittavalla sääntelyllä ei nykytaloudessa pärjää. Yritysten pitää voida toimia asiakkaan ehdoilla. Se edellyttää joustavuutta ja nopeaa reagointia asiakkaiden tarpeisiin”, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen toteaa.
Työmarkkinoiden iso uudistustrendi onkin yrityskohtaisuuden lisääminen. Palkkaus, työajat ja poissaolojen hallinta ovat tärkeimpiä asioita, joista parhaiten voidaan päättää yrityksissä.
”Palkka on investointi, ei kuluerä”, Inkeroinen painottaa.
Kun palkkausjärjestelmä perustuu yrityksen strategiaan ja liiketoimintatavoitteisiin, se kannustaa henkilöstöä tavoitteiden toteuttamiseen.
”Ja kun tavoitteet toteutuvat, yritys menestyy, tuottavuus kasvaa ja työpaikkoja syntyy lisää”, Inkeroinen sanoo.
Jäykkien työehtosopimuksiin perustuvien palkkausjärjestelmien ja työaikamallien sijasta Teknologiateollisuuden mielestä pitäisi ottaa käyttöön yrityksille räätälöityjä järjestelmiä. Työehtosopimuksissa tähän pitää antaa yhä enemmän mahdollisuuksia.
”On tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan palkkaansa hyvällä työsuorituksella ja paremmalla osaamisella”, Inkeroinen toteaa.
