Teknologiateollisuus: Liikevaihdon kasvu edelleen vaatimatonta

Teknologiateollisuuden tuoreimmassa tilannekatsauksessa osoitetaan kohtalonyhteys suomalaisen työn ja hyvinvoinnin sekä teknologiateollisuuden kilpailukyvyn ja menestyksen välillä. Teknologiateollisuuden viennin voimakas supistuminen on merkinnyt verotulojen tuntuvaa vähenemistä ja julkisen velan rajua kasvua.
Alan viimeaikainen kasvu Suomessa ei ole riittävää, jotta työpaikat ja hyvinvointi voidaan varmistaa, katsauksessa todetaan. Tilauskehitys ei lupaa nopeaa nousua myöskään lähikuukausille, vaan enintään hidasta kasvua.
Teknologiateollisuuden työpaikat Suomessa ovat vähentyneet noin 10 prosenttia eli 30 000 työpaikkaa vuoden 2008 jälkeen. Sen sijaan kehittyvissä, matalan kustannustason maissa suomalaisyritykset ovat kaiken aikaa lisänneet työvoimaansa.
Suomalaisen työn ja hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että teknologiateollisuus saadaan uudelleen vahvaan nousuun. Tehtävä ei ole helppo. Talouden globaali rakennemuutos korostaa oman toimintaympäristön kilpailukykyisyyttä ja sen kykyä vastata nopeasti yritysten tarpeisiin. Suomen on käytettävä kaikki omissa käsissään olevat keinot parantaakseen oman toimintaympäristön kilpailukykyä.
On täysin mahdollista, että maailmantalouden epätasapaino synnyttää uusia kriisejä myös tulevina vuosina. Huoli vientialojen kilpailukyvystä on kaikkialla maailmassa samansuuntainen. Tästä kertoo myös se, miten Japani, Kiina, Yhdysvallat ja monet muut maat pyrkivät vaikuttamaan maidensa valuuttakursseihin. Euron viimeaikainen vahvistuminen heikentää koko euroalueen talousnäkymiä.
– Nyt kekriaikaan on ymmärrettävä myös menestyksen siementen kylväminen. Koko suomalaisen työn ja menestyksen kylvöajan kriittiset kuukaudet ovat menossa. Jos seuraavan vuoden aikana ei tehdä rivakasti ja päättäväisesti päätöksiä yritysten ja osaamisen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi, jää menestyksen sato saamatta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tilanne on nyt selvästi haastavampi kuin 1990-luvun laman jälkeen, sanoo Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen (kuvassa).

– Suomen julkisen velkaantumisen laskun maksattaminen osaamis- ja energiaintensiivisellä vientiteollisuudella on kuin lypsävän lehmän teurastamista. Ei Suomi ole ajopuu vaan kilpailukyvyn avulla ohjattava koskivene. Me voimme itse määrittää kehityksen suuntaa ja siksi tarvitaan kasvua tukevia päätöksiä.
– Kansainvälisesti kilpailukykyisellä verotuksella voidaan myös luoda uutta kasvua. Tämä koskee kaikkia merkittäviä veroja kuten yhteisöveroa, pääomaveroa, ansiotuloveroa ja energiaveroa. Erillisenä kysymyksenä on nähtävä monessa maassa käytössä oleva yritysten t&k –investointien verovähennysoikeus, joka puuttuu meiltä kokonaan. Yritysten tutkimus- ja kehittämisinvestoinneissa julkisen tuen osuus Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna pieni, vain vajaat 0,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se pitää ottaa käyttöön Suomessa välittömästi.
– Työnjaon pitäisi olla kaikille selvä: valtio hoitaa toimintaympäristön kilpailukyvyn ja yritykset hoitavat liiketoiminnan. Jos toimintaympäristöä ei saada tukemaan yritysten kasvua, käynnissä oleva negatiivinen kierre voimistuu entisestään, korostaa toimitusjohtaja Jorma Turunen.
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa on noussut jonkin verran syvimmältä tasoltaan, mutta on edelleen merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä. Liikevaihto oli tammi-heinäkuussa neljä prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Huhti-heinäkuussa liikevaihto oli runsaan neljänneksen pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008.
Teknologiateollisuuden yritykset saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla ja 7 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 2008, uudet tilaukset olivat heinä-syyskuussa runsaat 40 prosenttia alemmalla tasolla.
Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 14 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta 2 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa. Verrattuna kriisiä edeltävään aikaan tilauskanta on supistunut vajaat 40 prosenttia.
Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstösopeutukset Suomessa jatkuivat heinä-syyskuussa. Henkilöstö väheni tammi-syyskuussa kaikkiaan 2,9 prosenttia eli 7 500:lla ja oli 249 000 syyskuun lopussa. Syyskuun henkilöstöstä 6 prosenttia eli 16 000 oli lomautusjärjestelyjen piirissä, kun vielä vuodenvaihteessa määrä oli 57 000. Lomautukset syksyllä koskivat lähinnä kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksiä.