Teknologiateollisuus esittää uutta toimintamallia sähkömarkkinoille – sähkön hinta alenisi jopa 22 %

Teknologiateollisuus ry esittää Pohjoismaiden sähkömarkkinoille uutta toimintamallia. Uudessa mallissa sähköenergian ja päästöoikeuksien markkinat erotettaisiin toisistaan. Uuden mallin mukaan sähkön hinta määräytyisi toteutuneiden päästöjen mukaan, kun se nyt määräytyy aina niin, että kaikki sähkö olisi tuotettu kalleimman tuotantomuodon mukaan (yleensä kivihiilellä).
Teknologiateollisuudella on tietenkin eniten saamista mallin avulla, mutta ehdotus toteutuessaan vaikuttaisi myös kuluttajan sähkölaskuun. Erityisesti Suomen energiaintensiivinen teollisuus kaipaisi kovastikin kilpailukykyään parantavaa sähkön hintaa alentavia toimenpiteitä. Uusi malli alentaisi teollisuuden sähkön hintaa 670 mEurolla vuodessa , ja myös sähkölämmittäjien laskua yli 120 mEurolla. Malli vähentäisi inflaatiota 0,4 % sähkön markkinahinnan ja kuluttajien maksaman hinnan laskiessa yli 20 %.
Sähkön hinta määräytyy pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kulloinkin käytössä olevista kalleimman, yleensä kivihiilivoiman, tuotantomuodon mukaan. EU:n päästökauppa nostaa kivihiilellä tuotetun sähkön kustannuksia ja päästöoikeuden hinta siirtyy kaikkeen sähkön hintaan.
Uudessa mallissa sähköenergian ja päästöoikeuksien markkinat siis erotettaisiin toisistaan. Tuottaja antaisi tarjouksensa sähköenergiasta ja ilmoittaisi sen tuottamiseen vaadittavien päästöoikeuksien määrän. Kauppapaikka, esim. Nord Pool, ostaisi toteutuneiden kauppojen tarvitsemat päästöoikeudet ja jakaisi kustannukset kaiken ostetun sähkön kesken tasan. Päästöoikeuksien määrä pysyisi ennallaan, mutta hintarasitus jakautuisi kaikelle sähkölle tasaisesti.
Uusi malli olisi helppo toteuttaa, teoriassa. Nykyisen Nord Poolin kaupankäyntimallin täydentäminen riittäisi. Erillisiä Windfall-veroja tai muita korjaavia toimenpiteitä ei tarvittaisi. Uusi malli ei myöskään edellytä muutoksia päästökauppa- eikä sähkömarkkinadirektiiveihin. Mallin käyttöönotto edellyttää Pohjoismaiden elinkeinoministereiden yhteistä käyttöönottopäätöstä. Realistinen käyttöönottoajankohta olisi aikaisintaan vuoden 2010 alusta, johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuudesta kertoo.