Talotekniikka-lehdessä: Teknologiapäällikkö ja rakennusautomaatiomies
Juhani Hyvärinen on koko uransa ajan tehnyt töitä talotekniikkatuotteiden parissa. Erityisen lähellä sydäntä on ollut rakennusautomaatio, jolla on edelleen lähes rajattomat hyödyntämismahdollisuudet.
VTT:n tutkimuslaboratoriot vaihtuivat lokakuussa legendaariseen osoitteeseen, Eteläranta 10:n, kun DI Juhani Hyvärinen aloitti työssään jo aikaisemmista työtehtävissä tutuksi tulleen Talotekniikkateollisuuden teknologiapäällikkönä.
Selvää on jo nyt, että töitä tulee riittämään talotekniikkateollisuuden edunvalvonnassa.
”Trendinä on tällä hetkellä, että asetuksia tulee Euroopan Unionista, ja ne saattavat yllättää. Siksi sinne päin pitää enemmän kääntää katsetta. Määräysten valmisteleminen on entistä pitkäjänteisempää,” Hyvärinen kuvailee.
Ekosuunnitteluasetukset, energiamerkinnät, harmonisoidut standardit, rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja vesikalusteiden tuotehyväksyntämenettelyt tulevat melko lailla kasaamaan töitä Hyvärisen pöydälle. Näiden parissa painiskelu on hänelle tuttua edellisistä pitkistä työrupeamistaan.
Hän työskenteli ABB:llä 1990-luvun lopulla esimerkiksi ilmastointituotteiden ja niihin liittyvien sähköisten tuotteiden sekä tuoteautomaation kehityshankkeiden parissa. VTT Expert Services Oy:ssä hän toimi esimerkiksi talotekniikkatuotteiden, rakennustuotteiden ja rakenteiden testauksen liiketoimintapäällikkönä.
”Ennen katsoin asioita testaajan ja vähän viranomaisenkin näkökulmasta. Nyt pitää katsoa samoja asioita teollisuuden näkökulmasta.”
Rakennusautomaatiomies
Hyvärisen oma kotitalo herätti aikanaan kiinnostuksen rakennusautomaatioita kohtaan. Ajatus siitä, että asiat voisi tehdä moni verroin paremmin ja eri tavalla kuin mihin on totuttu, vei hänet opiskelemaan säätöoppia TKK:lle vuonna 1980.
Karu todellisuus valkeni Hyväriselle nopeasti: rakennusautomaatio-opit oli tuohon aikaan etsittävä opinahjojen ulkopuolelta. Pääaineinaan hän opiskeli säätö- ja automaatiotekniikkaa, mittaustekniikkaa sekä teollisuustaloutta.
Työskenneltyään ensin muutaman vuoden ajan automaatiosuunnittelijana, Hyvärinen pääsi käsiksi varsinaisiin rakennusautomaatio-opintoihin 1990-luvun taitteessa VTT:n LVI-tekniikan laboratoriossa. Siellä hänelle kehittyi ymmärrys rakennusautomaatiosta osana talotekniikkaa.
Hyvärinen toimi aktiivisesti Automaatioseurassa vuosina 1997–2007. Hän oli mukana perustamassa rakennusautomaatiojaostoa (BAFF) ja toimi kolmisen vuotta jaoston puheenjohtajana.
”Jaoston perustaminen oli tärkeä asia. Kun ala alkoi kokoontua yhteen säännöllisesti, sen rooli ja vastuut selkiytyivät.”
Hän on uransa ajan saanut ilokseen seurata, miten rakennusautomaation asema suomalaisissa rakennuksissa on vahvistunut.
”Rakennusautomaatio on ala, joka koskettaa jokaista ihmistä. Suomessa talot käyttävät 40 prosenttia kaikesta energiasta. On hyvin merkittävää, mitä sillä energiamäärällä saadaan aikaseksi. Siinä löytyy paljon petrattavaa.”
Hyvärinen harmittelee, että automaation olennaista roolia energiavirtojen ohjailijana ei tunnusteta energialaskennassa asiaan kuuluvalla tavalla. Esimerkiksi E-luvussa ei mitenkään näy, onko kiinteistössä älykäs automaatiojärjestelmä, joka optimoi rakennuksen energiakulutusta.
Valoa näkyvissä, ehkä
Suhdanteet eivät edelleenkään helli talotekniikkateollisuutta, mutta Hyvärinen kertoo, että merkkejä paremmasta on jo näkyvissä – vielä hyvin heikosti tosin. Ja huippuvuosiin on pitkä matka.
Suomalaisten ja pohjoismaisten taloteknisten tuotteiden laadusta paremmat ajat eivät ainakaan ole kiinni.
”Laadulla pesemme varmasti monta kilpakumppania. Suomessa täytetään hyvin erilaisten standardien vaatimukset. Täällä viranomaissäätely on hyvin tiukkaa, mikä voi olla hyväkin asia, koska sääntely kirittää alaa eteenpäin.”
Hyvärinen sanoo, että monesti kannustaminen ja kirittäminen ovat parhaat tavat saada aikaan hyviä tuloksia alan kehittymisessä. Viimeistä perälautaa, eli määräyksiä, tarvitaan yhtä lailla, jotta kilpailu alalla pysyy reiluna.
”On äärettömän vaikea sanoa, mikä on oikea säätelyn taso. Puhutaan paljon normitalkoista, mutta paikoitellen säädetään hirveän tarkkaan asioista.”
Hänen mielestään toteutustapaa tai ratkaisussa käytettävää teknologiaa ei saisi määrätä. Ainoastaan haluttu lopputulos on syytä määritellä. Silloin ollaan turvallisilla vesillä ja saadaan tilaa erilaisille ratkaisuille.
”Parhaat määräykset ovat olleet lyhyitä ja aika yleisiä lauseita, jotka pitävät paljon sisällään, ja kuitenkin kertovat kaiken olennaisen. Esimerkiksi voidaan määrätä, että sisäilman on oltava terveellistä, mutta ei sitä, miten se tehdään.”
KUKA?
Juhani Hyvärinen
Talotekniikkateollisuus ry:n uusi teknologiapäällikkö.
Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme aikuista lasta.
Asuu Espoossa 1960-luvun omakotitalossa, josta löytyy valmistumisajankohtaan nähden edistyksellinen taloautomaatio. ”Eihän suutarin lapsella koskaan ole kenkiä”, Hyvärinen naureskelee.
Soittaa käyrätorvea Karelia-puhallinorkesterissa sekä Kauniaisten orkesterissa. Keikkaa pukkaa joka toinen viikko.
Harrastaa mökin ja kodin remontointia.
teksti ja kuva Minna Kärkkäinen
Juttu on julkaistu juuri ilmestyneessä Taloteknkiikka-lehdessä (8/2015).
