Tekes-hankkeissa jalkautettiin allianssimallia Suomeen

Tampereen paljon julkisuutta saanut tunnelihanke tehtiin allianssimallilla. Allianssimallia hyödynnettiin myös rakennusyhtiö Firan tekemässä kahden viikon putkiremontissa Helsingin Roihuvuoressa. Tekesillä on ollut merkittävä rooli allianssimallin tuomisessa Suomeen.

Allianssimallilla tarkoitetaan projektin toteutustapaa, jossa hankkeen tärkeimmät osapuolet vastaavat projektin suunnittelusta ja toteuttamisesta yhdessä, yhteisellä organisaatiolla ja jakavat projektiin liittyviä riskejä ja hyötyjä. Allianssissa osapuolten työskentelyssä periaatteina ovat avoimuus ja yhtenäinen päätöksenteko.

Tekesin Infra-teknologiaohjelmassa (2001–2005) allianssimallin hyödyt oli tunnistettu. ”Mallia ei ole käytetty Suomessa, mutta maailmalta saatujen kokemusten mukaan sen käytöllä on positiivinen vaikutus hankkeiden tuottavuudelle ja innovaatiokyvylle”, kerrottiin ohjelman päättyessä.

Ohjelman tutkimushankkeissa tuotiin Suomeen tietoa ulkomaisista hankintamalleista kiinnostaviksi havaituilta markkinoilta, eli Iso-Britanniasta, Australiasta, Uudesta Seelannista ja Yhdysvalloista.

Vuonna 2010 Liikennevirasto, Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ja Tekes toivat allianssimallin gurun, australialaisen Jim Rossin Suomeen. Tuolloin järjestettiin useita päivän mittaisia workshoppeja, joihin osallistui yhteensä lähes 150 henkeä.

Ulkomailta haettiin tietoa myös Aalto-yliopiston hankkeessa, jossa nykyisin LVM:ssä työskentelevä A-P Manninen teki tutkimustyötä Australiassa.

VTT:llä oli käynnissä 2011-2015 Tekesin rahoittama Projektiallianssi väylähankkeiden toteutuksessa -hanke. Sen rinnalla tehtiin muun muassa Lemminkäisen ja Destian yritysprojektit. Lemminkäinen toimi myöhemmin pääurakoitsijana Tampereen rantatunnelissa.

Oulun yliopiston ja yritysten yhteishankkeessa kehitettiin Lean-menetelmää ja ryhmähankkeita. Siinä mukana olivat Liikennevirasto, Morenia, NCC, Skanska, Suomen Talokeskus, Sweco PM ja WSP Finland. Hankkeen aikana käynnistyivät alan ensimmäiset lean-projektit, joista useimpien toteutus perustui Australiasta omaksutun allianssimallin käyttöönottoon.

Ensimmäiset hankkeet käynnistyivät 2010-luvun alussa

”Infra-alalla alkoi 2010-luvun alussa olla sellainen käsitys, että allianssimalli ei enää tutkimalla parane. Pitää aloittaa hankkeita ja kehittää mallia edelleen Suomen oloihin sopivaksi saatujen kokemusten perusteella”, kertoo yksi allianssimallin keskeisistä Suomeen tuojista, Vison Alliance Partnersin osakas Lauri Merikallio.

VTT jatkoi allianssimallin kehittämistä Tekesin rahoittamassa Patina-hankkeessa. Siinä tehty kehitystyö kytkeytyi kiinteästi ensimmäisiin Suomessa toteutettaviin allianssimuotoisiin väylärakennushankkeisiin. Ennen rantatunnelia toteutuikin Lielahti-Kokemäki radan perusparannushanke (2011-2015), joka oli Euroopan ensimmäinen allianssihanke. Tilaajana oli Liikennevirasto ja toteuttajana VR Track. Se valmistui noin kolme kuukautta suunniteltua aikaisemmin ja alitti budjetin.

Fira Palvelut Oy kehitti linjasaneerauksen toimintatapoja Tekesin rahoittamassa hankkeessa 2012-2014. Hankkeen keskeisiä teemoja olivat osapuolten yhteistyö, asukaslähtöinen toimintatapa ja teollisten menetelmien tuominen korjausrakentamiseen. Marraskuussa 2016 Fira Palvelut teki putkiremontin kahdessa viikossa Helsingin Roihuvuoressa 19 asunnon kerrostalossa.