Tarasti ehdottaa ikä- ja tulorajaharkintaa hajajätevesien käsittelyn tehostamisvaatimukselle
Selvitysmies Lauri Tarastin mukaan jätevesijärjestelmien tehostamista voitaisiin lykätä haja-asutusalueilla asuvien ikäihmisten ja vähävaraisten kohdalla. Tarastin mukaan myös kiinteistökohtaiseen jätevesineuvontaan tarvitaan lisää voimavaroja. Hän ehdottaa, että nykyisiä taloudellisia tukia kehitetään ja lisäksi järjestöille tarjottaisiin taloudellista avustusta neuvonnan antamiseksi.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäen kutsuma selvitysmies Tarasti luovutti tänään raporttinsa ympäristöministeriölle. Tarastin tehtävänä oli selvittää haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanon nykytilaa ja siinä ilmenneitä ongelmia sekä löytää keinoja asetuksen toimeenpanon vauhdittamiseksi.
Tarasti toteaa selvityksessään, että jätevesien käsittelystä ei ole syytä tinkiä, mutta nykyisten säännösten toimeenpanoa tulisi selkeyttää. Selvitysmies ehdottaa toimeenpanon ohjaamiseksi neljää uutta säännöstä, joiden pohjalta annettaisiin uusi toimeenpanoa ohjaava asetus.
Hän esittää muun muassa, että yli että kiinteistöllä pysyvästi asuvilta yli 70-vuotiailta ei vaadittaisi uusia toimenpiteitä, vaan ne jäisivät seuraavien sukupolvien kustannettaviksi. Alueilla, joille yhteisen viemäriverkon rakentaminen aloitetaan ennen vuotta 2018, ei tarvitsisi ryhtyä asetuksen edellyttämiin jätevesien käsittelyn tehostamistoimiin.
Jos kiinteistöllä vaadittavat toimet ovat kohtuuttomia joko kalleutensa tai poikkeuksellisen teknisen vaativuuden takia, kiinteistönhaltija voisi tehdä asiasta perustellun ilmoituksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella hän saisi kiinteistönsä jätevesien käsittelyvaatimusten täyttämiseksi neljän vuoden lykkäyksen. Vaadittavien toimien kalleus riippuisi niiden suhteesta kiinteistön haltijan tulotasoon sekä rakennuksen ja/tai kiinteistön arvoon.
”Selvitysmies on kiinnittänyt huomionsa olennaisiin asioihin, jotka vastaavat sitä, mitä yleisessä keskustelussa haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanosta on käyty. Täytäntöönpanoasetuksen valmistelu käynnistetään ympäristöministeriössä selvitysmiehen esittämien suuntaviivojen mukaisesti”, Lehtomäki toteaa.
Tarasti korosti selvityksessään tarvetta kohdentaa lisää voimavaroja kiinteistökohtaiseen jätevesineuvontaan. Hänen mukaansa neuvojien tulisi tehdä kotikäyntejä. Neuvonnan järjestäjinä voisivat toimia vesiensuojelusta kiinnostuneet järjestöt, jotka saisivat toimintaansa valtion avustusta.
”On tärkeää muistaa, ettei ole olemassa vain yhtä tapaa järjestää kiinteistöjen jätevesien käsittely. Valittu ratkaisu riippuu olennaisesti kyseisen kiinteistön jätevesien määrästä sekä siitä, missä kiinteistö sijaitsee”, Lehtomäki sanoo.
