Tämän syksyn aikana on ollut jo 12 tulitöistä syttynyttä kattopaloa
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Tulityötoimikunta on huolissaan tänä syksynä lisääntyneistä kattopaloista. Viimeisen kolmen kuukauden aikana on ollut 12 tulitöistä johtuvaa kattopaloa. Syyksi arvioidaan lisääntynyttä riskinottoa sekä vääriä työmenetelmiä, jotka eivät ole paloturvallisia ja sovellu kosteaan ja hämärään syksyyn. Kattopalo on usein talon sisällä syttynyttä paloa hankalampi: se aiheuttaa palovahingon lisäksi miljoonaluokan vesivahingot ja pahimmillaan tuhoaa koko talon.
Tulitöistä aiheutuneiden kattopalojen syynä on useimmiten väärä työtapa. Syystalvella haasteet kattotöissä korostuvat, kun sääolosuhteet ja valon määrä vaihtelevat ja urakka täytyy usein saada loppuvuodeksi valmiiksi.
– Lähes joka kerta meidän tutkimissa vahingoissa juurisyy on väärä työmenetelmä eli avoliekkiä käytetään väärässä kohdassa ja vaarojen arviointia ei ole tehty riittävällä tasolla, Ifin palontutkija Jyrki Eskola kertoo.
Katoilla tehtävissä tulitöissä on viime vuosina siirrytty hitsaamiseen ja vähennetty kuuman pien käyttöä, joka on koettu hitaammaksi ja sotkuisemmaksi työtavaksi. Tämä on johtanut paloriskien huomattavaan nousuun, kun avoliekillä mennään liian lähelle katolla tai seinällä olevaa rakoa, aukkoa tai läpivientiä.
Muutoksella on merkittävä vaikutus talon rakennuksesta ja korjauksesta vastaaville sekä ennen kaikkea asukkaille. Jos kerrostalon katolla syttynyttä paloa ei saada alkuvaiheessa hallintaan aiheutuu koko talolle mittava vesivahinko. Kattopalon sammuttaminen ulottuu usein alimpiin kerroksiin asti, jolloin koko talo tuhoutuu.
– Nämä ovat pääsääntöisesti miljoonaluokan vahinkoja. Lisäksi iso joukko ihmisiä menettää kotinsa vähintään vuodeksi, Eskola kertoo.
Eskola on Tulityötoimikunnan jäsen, jolla on 10 vuoden kokemus omaisuuden suurvahinkotutkinnasta. Hän on huolissaan siitä, että riskinotto katoilla tehtävissä töissä on lisääntynyt selkeästi.
Kattotyöt vaativat erityistä osaamista
Rakennusliiton edustaja Tulityötoimikunnassa Timo Karttunen jakaa Eskolan huolen. Kattotöiden riskit pitää pohtia etukäteen tulityösuunnitelmassa ja -luvassa, mutta jos työn aikana olosuhteet muuttuvat, pitää Karttusen mukaan pohtia, voiko työtä jatkaa tulityöluvan mukaan. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus kattotöistä.
– Katolla olosuhteet ovat taivasalla vaihtelevat eli on kylmää, kuumaa, tuulee, on tyyntä, sataa tai paistaa. Se tekee katolla tehtävistä tulitöistä haastavampia.
Kosteus on kattotöissä hankala elementti. Märän päälle ei voi rakentaa esimerkiksi uutta vesieristystä, joten alustaa kuivataan joskus avoliekillä. Siihen liittyy kuitenkin riski. On olemassa työtapoja, joilla avoliekillä ei tarvitse mennä liian lähelle vaaranpaikkoja eli katolla olevia aukkoja, liitoksia ja reuna-alueita.
– Tulityökurssi on perehdytys vaaroihin, mutta opastaminen työhön juuri siinä kohteessa tulee aina työnantajalta, Karttunen muistuttaa.
Tulityökoulutus uudistuu alkuvuodesta
Suomalainen tulityökoulutus uudistuu alkuvuodesta 2021. Tulevaisuudessa tulityökurssilaisille tarjotaan myös maksutonta, vapaaehtoisesti suoritettavaa toimialakohtaista koulutusmateriaalia. Ensimmäiseksi tuotetaan katto- ja vedeneristysalan tulitöitä koskeva verkkokoulutus, joka julkaistaan vuoden 2021 aikana.
Tulityökoulutuksen laadunvalvonnasta ja koulutusjärjestelmästä vastaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Suomen Palopäällystöliitto huolehtii kurssinjohtajien kouluttamisesta.
