Talteka selvitti: Kunnissa puututaan sisäilmaongelmiin – Ennaltaehkäisyllä voitaisiin saavuttaa isoja hyötyjä

Ongelmiin puututaan, mutta niiden aiheuttamia kerrannaisvaikutuksia on arvioitu vain kolmasosassa kunnista. Nyt kuntien säästöpaineet uhkaavat kansanterveyden ja -talouden kannalta hyvää kehitystä, kerrotaan Taltekan tiedotteessa.

75 prosenttia Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n tutkimukseen* osallistuneista 101 kuntapäättäjästä kertoo, että omassa kunnassa on ollut julkisten tilojen sisäilmaongelmia tämän valtuustokauden aikana. Heistä 90 prosenttia sanoo, että ongelmia on onnistuttu ratkomaan. Hyvien sisäolosuhteiden merkitys tunnistetaankin Iro Researchin toteuttaman tutkimuksen perusteella suomalaisissa kunnissa laajasti: kahdeksan kymmenestä vastaajasta pitää rakennusten terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä kunnan tärkeänä vetovoimatekijänä.

Kuntapäättäjien lisäksi Talteka on selvittänyt suomalaisten mielipiteitä julkisten tilojen sisäolosuhteista. **

– On hienoa, että kunnissa puututaan aktiivisesti sisäilmaongelmiin. Tätä havaintoa tukee myös aiempi tutkimuksemme, jonka mukaan kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on tyytyväisiä oman kuntansa julkisten tilojen sisäolosuhteisiin. Toisaalta huolta asiasta esiintyy edelleen, sillä viidennes suomalaisista on melko tai erittäin huolissaan ja kolmannes jonkin verran huolissaan julkisten tilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta, Taltekan toimitusjohtaja Ilkka Salo kertoo.

Sisäilmaongelmien yleisyydestä huolimatta vain joka kolmas tutkimukseen vastannut kuntapäättäjä sanoo, että omassa kunnassa on arvioitu ongelmien suorien kustannusten lisäksi niiden kerrannaisvaikutuksia, kuten sairauspoissaoloja, työtehoa ja työviihtyvyyden laskemista.

– On ensisijaisen tärkeää ryhtyä toimeen heti, kun sisäilmaongelmia havaitaan. Olisi kuitenkin hyvä, että ongelmien syntymistä pystyttäisiin myös ennaltaehkäisemään nykyistä paremmin, sillä hyviin sisäolosuhteisiin panostaminen on kannattava investointi, Salo sanoo.

– Tutkimukset osoittavat, että hyvä sisäilma tukee terveyttä ja vähentää sairastavuutta. Jos esimerkiksi päiväkotilapset ja pienet koululaiset sairastavat vähemmän, myös heidän vanhempiensa työpoissaolot vähentyvät. Ilmanlaadulla voi olla merkittävä vaikutus myös henkilöstön hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Kyseessä on merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen kysymys, jossa kunnilla on tärkeä rooli.

Kuntapäättäjistä yli puolet panostaisi rakennuskannan kehittämisessä kiinteistönhoitoon ja ylläpitoon, mutta vain joka kymmenes asettaisi etusijalle sisäilmaremontit. 

Tutkimukseen vastanneista kuntapäättäjistä 59 prosenttia kertoo, että heidän kunnassaan on säästetty kiinteistöbudjetista tällä valtuustokaudella. Useimmin säästöjä on tehty peruskorjauksista (70 %), huollosta ja kunnossapidosta (37 %) sekä teknisten järjestelmien uudistamisesta (35 %). Sisäolosuhteiden laatutasosta on tingitty säästöjen vuoksi lähes joka neljännessä kunnassa.

– Onneksi sisäolosuhteisiin voidaan vaikuttaa tehokkaasti nykyaikaisella ja älykkäällä talotekniikalla energiatehokkuus huomioiden. Riittävä ilmanvaihto on terveellisten ja turvallisten tilojen perusta, ja siihen on syytä panostaa kaikissa rakennuksissa. Lisäksi esimerkiksi ilmanpuhdistimilla on saavutettu hyviä tuloksia ilmavälitteisten sairauksien leviämisen estämisessä, Salo sanoo. 

* Iro Research keräsi Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n tilaaman tutkimuksen aineiston puhelinhaastatteluilla sekä nettilomakkeella 22.1.–4.2.2025. Otoskoko oli yhteensä 101 henkilöä. Vastaajista 71 oli kunnanjohtajia, teknisen toimen päälliköitä ja johtajia, rakennusviraston päälliköitä sekä muita teknisen toimen päättäjiä. 30 vastaajaa oli kunnanvaltuuston puheenjohtajia.

** Iro Research toteutti tutkimuksen tiedonkeruun internetissä 14.–22.1.2025. Tutkimuksen otos, N=1 000, painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin 3,2 prosenttiyksikköä.