Taloyhtiön korjausurakan kustannusjakoon tarkkuutta
Taloyhtiöiden mittavien korjaushankkeiden jälkipuinti paljastaa usein, että osakkaiden maksettavaksi on koitunut liian suuria tai pieniä osuuksia urakasta. Kiinteistöliitto kehottaakin osakkaita vaatimaan yhtiökokouksessa hankkeesta taloudellisen selvityksen, jossa käsitellään johdon laatima hankerahoituslaskelma.
Aiheesta luennoi Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Korjaushanke haltuun –seminaarissa. Laskelma hankerahoituksesta on erittely korjaushankkeen menoista ja rahoituksesta. Ilman laskelmaa osakkaiden on lähes mahdotonta saada tieto hankkeen kokonaiskustannuksista, ja siitä mikä kunkin osakkaan osuus kustannuksista on.
Vaikka laskelma näin ollen onkin osakkaan kannalta tärkeä, sen laatimiseen ei ole lakisääteistä velvoitetta. Osakkaat osallistuvat korjaushankkeen rahoittamiseen yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaisesti. Yhtiöjärjestyksessä voi olla maksuosuuksille erilaisia perusteita ja kertoimia.
”Osakkaiden oikeuksien kannalta on tärkeää, että maksuosuudet jakaantuvat yhtiöjärjestyksessä määritellyin perustein”, Pynnönen korostaa.
Lisäksi Pynnönen muistuttaa, että osakkailta korjaushanketta varten kerättyjä pääomavastikkeita ei saa käyttää sellaisten menojen maksamiseen, jotka kuuluvat maksettavaksi jostain toisesta vastikkeesta. Hanketta varten kerätyllä pääomavastikkeilla on maksettava hankkeesta aiheutuvat kulut, eikä sillä saa kattaa taloyhtiön hoitokuluja. Korjaushankkeen valmistuttua selviävät myös toteutuneet kulut.
”Laskelmaan on sisällytettävä varsinaisen urakan kustannusten lisäksi kaikki yhtiölle hankkeesta koituneet kustannukset kuten rakennuttamisen, suunnittelun projektinjohdon, ja jopa harjannostajaisten kulut, jos sellainen on pidetty”, Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta luettelee.
Osakkaiden oikeusturvan kannalta on tärkeää saada selvitys toteutuneista kuluista sekä laskeman vastikeosuuksista tarkistaakseen, että heidän osuutensa vastaavat toteutuneita kuluja ja ovat määräytyneet yhtiöjärjestyksen mukaan. ”Ongelmia syntyy varsinkin, jos hanke ei toteudukaan alkuperäisen budjetin mukaisena”, Virta tiivistää.
