Taloyhtiö säästää hybridillä
Tamperelaisen taloyhtiön kaukolämmönkulutus laski kahdella kolmasosalla, kun pihamaalle porattiin maalämpökaivot ja katolle asennettiin aurinkokeräimet.
Tamperelaisen As Oy Pähkinäkujan kaukolämmönkulutus laski noin kahdella kolmasosalla 1400–1200 megawattitunnista 360–380 megawattituntiin, kun taloyhtiön pihamaalle porattiin maalämpökaivot ja katolle asennettiin aurinkokeräimet. Lämmitysjärjestelmän muutos tehtiin, koska taloyhtiön energialasku oli lähes kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa vaikka itse kulutus ei ollut kasvanut.
Vuonna 1968 rakennettu As Oy Pähkinäkuja koostuu kolmesta kolmikerroksisesta ja yhdestä kuusikerroksisesta asuntalosta. Näissä on yhteensä 105 asuntoa. Yhden talon pituus on lähemmäs sata metriä. Kyse on Peltolammin kaupunginosan toiseksi suurimmasta taloyhtiöstä, vain opiskelijat asuvat tätä isommassa kompleksissa.
”Hybridijärjestelmän asentamisen jälkeen vuonna 2015 kaukolämpöä kului 360 megawattituntia. Tänä vuonna alkutalvi oli kylmä ja ylilämmitimme asuntoja jonkin verran. Arviomme mukaan vuoden 2016 kulutuslukema tulee olemaan 380 megawattituntia. Ero on suuri, sillä aikaisemmin vuosikulutus on ollut 1200–1 400 megawattituntia”, toteaa taloyhtiön puheenjohtaja Jaakko Lamminen.
Taloyhtiön isännöitsijä Olavi Aronen kertoo, että suuret lämmityskulut eivät johtuneet taloyhtiön huonosta kunnosta tai huonoista eristeistä.
”Perusteellinen julkisivuremontti tehtiin vuonna 2001 ja yläpohjan lisäeristäminen 30–40 senttimetrin puhallusvillalla toteutettiin vuonna 2013. Huoltoyhtiön mukaan taloyhtiön lämmönkulutus on ollut kymmenisen prosenttia vähäisempää kuin naapuritaloissa. Tämän ikäisessä taloyhtiössä korjattavaa riittää. Ikkunaremontti on tulossa, samoin käytävien ovien remontti, mikä sekin vaikuttaa energiatalouteen”, Aronen toteaa.
300 metrin syvyyteen
Hankkeen urakoitsijana toimi useita maalämpöjärjestelmiä toteuttanut Näsin Vesijohtoliike. Maaperämittauksesta, energiakentän suunnittelusta, porauksesta ja rakennuksien ulkopuolisista asennustöistä vastasi geoenergiayhtiö Rototec Oy.
Urakka toteutettiin talvella 2013–2014. Pihamaalle porattiin 37 energiakaivoa, joiden syvyys on 300 metriä. Lämpö maasta taloihin siirtyy kolmella maalämpöpumpulla.
Samassa yhteydessä korkeimman eli kuusikerroksisen talon katolle asennettiin 36 lämpökeräintä, joiden yhteispinta-ala on 73 neliömetriä. Talon poistoilmakone vaihdettiin talteenottavaksi ja liitettiin maalämpöön. Laskelmien mukaan kolmikerroksisiin taloihin lämmön talteenottoa ei ollut järkevää tehdä.
Lämpökeräinten tuottama lämpö johdetaan ensisijassa kiertoveden ja tossijaisesti käyttöveden lämmitykseen. Se voidaan ohjaa myös maalämmön lämmönsiirtonesteen lämmitykseen kuten LTO:n tuotto.
Lämpökeräinten asennus vaati rakenteiden vahvistamista. Savo-Solarin toimittamat laitteet kiinnitettiin kattoon rautakiskoilla.
”Remontin hinta on noin 800 000 euroa. Takaisinmaksuajaksi nykyisillä energian hinnoilla olemme laskeneet 15 vuotta. Aurinkokeräinten osuus kustannuksista oli noin 60 000 euroa”, Aronen toteaa.
Kaukolämmön hinta nousussa
Geoenergiayhtiö Rotatec Oy:n toimitusjohtaja Jouni Salakari kertoo, että kaukolämmön hinta on yli kaksinkertaistunut kuluneen kymmenen vuoden aikana. Hän arvioi, että päästötavoitteiden ja niiden vaatimien investointien takia sen hinta nousee edelleen noin 60 prosentilla seuraavan viiden vuoden aikana.
”Porasimme testikaivon ja teimme TRT-testin, joka kertoo, paljonko kalliosta voidaan saada energiaa. Testin avulla kaivojen määrä voidaan optimoida. Mikäli kaivoja on liian vähän, ilmaisenergiaa saadaan liian vähän suhteessa ostoenergiaan. Jos kaivoja on liian monta, investointi menee osin hukkaan”, Salakari kuvaa.
Testien perusteella pihaan suunnitteltiin EED-tietokoneohjelmalla yksittäisistä energiakaivoista koostuva energiakenttä. Ohjelmalla voidaan simuloida kentän tilanne esimerkiksi parinkymmenen vuoden päähän.
Salakarin mukaan olosuhteet maalämmölle ovat otolliset Suomessa ja koko Skandinaviassa. Maaperä koostuu kiinteästä kalliosta, jonka raoissa virtaa kaivoissa välittäjäaineena toimivaa pohjavettä, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa kaivoihin täytyy pumpata savea välittäjäaineeksi putkiston ympärille.
”Yhden 300 metrin syvyisen kaivon poraus maksaa noin 9000 euroa. Kaivojen kokonaispituus tässä kohteessa on yksitoista kilomeriä. Oma urakkamme käsitti kaikki rakennusten ulkopuoliset työt pumpuille asti”, Salakari kertoo.
Hänen mukaansa poraustekniikka kehittyy kovalla vauhdilla ja nykyään tehdään aivan yleisesti jo 400 metriä syviä kaivoja. Tukholman keskustassa poraussyvyydet ovat jopa 550 metriä.
Kaivoista saatavan energia määrän ratkaisee kaivoihin asennettujen putkistojen kokonaismetrimäärä, ei itse kaivojen lukumäärä. Porauksessa tarvittavan kompressorin työpaine pitää olla vähintäänkin 35 baria.
”Joskus porauslupien saannissa voi olla vaikeuksia, mikäli kaupunki omistaa energiayhtiön. Ne tilittävät melkoisia summia kaupungille. Tampereella ei nykyään näitä vaikeuksia ole, mutta aikaisemmin oli jopa porauskieltoalueita, jonka tarkoituksena oli käytännössä suojella monopolia”, Salakari pohtii.
Salakarin mukaan kunnallista monopolia pahempi asia taloyhtiölle ja niiden kaukolämpölaskulle voi olla se, että kunnallinen energialaitos on jossain vaiheessa myyty pörssiyhtiölle, jolla on alueella monopoliasema lämmön jakelussa.
Perusteellinen valmistelu
Jaakko Lamminen kertoo, että energiaremontti sai alkunsa, kun taloyhtiössä alettiin kiinnittää huomiota jatkuvasti kohoaviin kaukolämpölaskuihin. Hallitus alkoi selvittää vaihtoehtoja. Käytiin kiinteistö- ja energiamessuilla sekä nokialaisessa maalämpöä käyttävässä kerrostalossa. Tampereen Ikeassa tutustuttiin vastaavanlaisiin ratkaisuihin.
”Esitöiden jälkeen alkoi kilpailutus. Hybridijärjestelmiä kokonaistoimituksina ei tee kukaan, joten maalämpö- ja kompressoritoimittajat täytyi kilpailuttaa erikseen. Järjesetelmätoimittajia löytyi viisi, joista kaksi otettiin lähempään tarkasteluun. Kokonaistoimittajaksi ja järjestelmien yhteen sovittajaksi valittiin Näsin Vesijohtoliike Oy”, Lamminen sanoo.
Taloyhtiössä asiat etenivät nopeasti. Kaupunki suhtautui asiaaan mutkattomasti eikä porauslupien saannissa ollut vaikeuksia. Yhtiökokouksessa asia esiteltiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2012.
Päätös maalämpö- ja LTO-investonnista tehtiin kesäkuussa 2013. Samalla osakkaat esittivät myös aurinkokeräinten mukaanottoa, jota koskeva investointipäätös tehtiin ylimääräisessä yhtiökokouksessa joulukuussa 2013.
”Taloyhtiössä energiauudistus hyväksyttiin jopa ilman koeäänestystä. Hallitus perusteli lukujen ja laskelmien avulla, että toteutus estää yhtiövastikkeen kohoamisen. Myös ympäristöystävällisyys nousi keskusteluissa esiin,” Lamminen toteaa.
TEKSTI JA KUVAT: MATTI VALLI