Taloteknisten laitteiden äänet uudessa asetuksessa

Ympäristöministeriö on antanut rakennusten ääniympäristön suunnittelua ja toteutusta koskevan asetuksen. Ääniympäristön huomioiminen on aikaisempaa tärkeämpää, koska melualueiden läheisyyteen rakentaminen, ympäristömelu ja rakennusten sisätilojen äänilähteet ovat lisääntyneet.

Nyt annetulla asetuksella määritellään uusia raja-arvoja tai vaatimuksia muun muassa rakennusten ääneneristävyyteen, melun- ja tärinäntorjuntaan sekä ääniolosuhteisiin. Lisäksi säädetään virkistykseen käytettävien piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden ääniolosuhteista.

Asetus tulee voimaan 1.1.2018 ja korvaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1 olevat määräykset asuinrakennusten ääneneristävyydestä ja meluntorjunnasta sekä osissa C1 ja D2 olevat määräykset taloteknisten laitteiden sallittavista äänitasoista.

Ympäristöneuvos Ari Saarinen ympäristöministeriöstä kertoo, että häiritsevän melun kannalta taloteknisten laitteiden rooli on ollut avotoimistoissa varsin vähäinen. Esimerkiksi puheäänet tuottavat paljon talotekniikkaa enemmän häiriötä tilojen käyttäjille.

Uudessa asetuksessa sallitut desibelitasot eivät juuri muutu, mutta niissä on nostettu esiin seikka, joka taloteknisten laitteiden äänissä häiritsee tilan käyttäjiä eniten: impulssimainen ja kapeakaistainen ääni. Ulina, vinkuna, vihellys, naputukset, kolinat ja kilinät toisin sanoen. Vähemmän häiritsevää jatkuvaa laajakaistaista ääntä saa päästä tilaan enemmän kuin kapeakaistaista ääntä.

Asetuksen mukaan rakennuksen hissien ja taloteknisten laitteiden asennukset on suunniteltava ja toteutettava siten, että niiden synnyttämä äänitaso ei ylitä asuntojen seuraavia lukuarvoja:

Saarisen mukaan uudessa asetuksessa ajatuksena on, että markkinoille ei haluta huonosti suunniteltuja laitteita. Myös kunnossapidon rooli on nostettu esiin: siitä pitää huolehtia niin, ettei laite rupea soimaan tai kolisemaan käytön aikana.

”Uudessa asetuksessa on taloteknisten laitteiden kohdalla kiinnitetty huomiota erityisesti kahteen asiaan: hyvään suunnitteluun ja kunnossapitoon, jolla varmistetaan, että laite toimii niin kuin sen pitääkin. Viime kädessä on kiinteistön omistajan tehtävä huolehtia, että laite pysyy kunnossa. Mutta suunnitteluvaiheessa on suunnittelijan vastuulla huolehtia, etteivät rakennukseen valitut laitteet synnytä näitä piirteitä”, Saarinen sanoo viitaten impulssimaisiin ja kapeakaistaisiin ääniin.

Asetusta sovelletaan ensisijaisesti uudisrakentamisessa. Korjausrakentamisessa ja rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa rakennuksen ääniympäristöä koskevat vaatimukset määräytyvät lähtökohtaisesti aina rakennuksen valmistusaikana voimassa olleiden säädösten mukaisesti.

Lue myös:

Akustiikkanormit tiukkenevat – so what?

Musiikkikorkeakoulun uusissa tiloissa ääni ratkaisee

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä (pdf)