Talotekniikkaurakoitsijoiden taivaanrannassa sarastaa

Talotekniikka-alan toimijat: Korona padonnut korjaustarpeita – Pientä positiivista väreilyä on kuitenkin ilmassa.

teksti: Heikki Heikkonen

Sähkö-, tele- ja LVI-urakoitsijoiden sekä sähkösuunnittelijoiden keskuudessa helmikuussa tehdyn suhdannekyselyn perusteella talotekniikka-alalla ei ole isoja kasvuodotuksia. Tarjouspyyntöjen ennakoidaan kuitenkin lähtevän liukkaasti liikkeelle, jos pandemia saadaan kuriin.

– Uudisrakentamisessa tulee joko pientä laskua, tai asuntotuotannon osalta pysytään entisissä asemissa. Korjausrakentamisen osalta näkymä on positiivisempi, kertoo LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimitusjohtaja Mika Hokkanen.

– Osittain tämä varmasti johtuu siitä, että koronapandemian aikana erityisesti taloyhtiöiden osalta huoltotoimenpiteet ja korjauspuoli ovat olleet jäissä. Jos ajatellaan aikaa ennen koronan puhkeamista, niin korjausrakentamisessa oli jo orastavaa kasvua.

Hokkanen odottaa myönteisen vireen korjausrakentamisessa jatkuvan ja näin suhdannetiedustelu vastausten perusteella osoittaa. Myös huollon merkitys on suuri yritysten liiketoiminnalle ja sekin on ollut vaikeuksissa koronan aikana erityisesti taloyhtiöiden osalta.

– Taloyhtiöissä on teetetty vain välttämättömiä toimenpiteitä, joten sinne on jäänyt paljon tekemistä. Kun koronatilanne saadaan laukeamaan jollain aikajänteellä, se varmasti aiheuttaa melkoisen lisäyksen tilauskantoihin, Hokkanen uskoo.

Työvoimatilanteen näkökulmasta alalla on käytännössä edelleen täystyöllisyys. Täystyöllistävä tilauskantamediaani on neljän kuukauden kohdalla.

Liikevaihdon jakautumisessa nähdään Hokkasen mukaan selvästi korjausrakentamisen merkitys. Käytännössä korona ei ole niinkään vaikuttanut uudisrakentamiseen, jossa sen vaikutus on ollut pienempi, koska urakat ovat jatkuneet.

– Korjausrakentaminen sen sijaan on sakannut ja kun se muodostaa 43 prosenttia liikevaihdosta, niin sen merkitys on suuri, Hokkanen toteaa.

Näköpiirissä siintää tekemistä

– Saadut tulokset olivat odotetut ja se minkä näen positiivisena on, että näköpiirissä riittää tekemistä. Koronan päättymistä odotetaan melko hyvässä valmiudessa etenkin sähköurakoitsijoiden osalta, sanoo Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULin toimitusjohtaja Kai Puustinen.

– Se ongelma, joka nousee esille tässä suhdannetilanteessa, on täystyöllisyys. Kun koronan jälkeen ruvetaan tekemään patoutuneita töitä, niin meillä voi yhtäkkiä ollakin jo työvoimapula käsissä ja tekijöistä taas taistellaan yritysten kesken.

Tämä onkin asia, joka Puustista eniten huolestuttaa jatkonäkymissä.

– Koronan saamme nujerrettua ja meidän pitää osata katsoa jo sen ylitse. Näyttäisikin siltä, että talotekniikka-ala on suhteellisen pienillä kolhuilla selvinnyt tästä tilanteesta, Puustinen toteaa.

– Suunnittelijoiden näkökulma tarjousmääriin on positiivisempi kuin urakoitsijoiden. Suunnittelutoimistoilla on ollut jo pidempään työvoimapula. Isot toimistot ostava pienempiä toimistoja, minkä seurauksena niiden määrä vähenee. Tämä osaltaan vaikuttaa suunnittelijoiden vastauksiin, uskoo Sähkösuunnittelijat NSS ry:n toimitusjohtaja Markku Säkö.

Säkön mukaan suunnittelijoiden työkanta on hyvin maksimissaan ja suunnittelijoista onkin pulaa. Muuten heillä oli samankaltaiset vastaukset ja näkemys tilanteesta kuin urakoitsijoillakin.

Suhdannekatsauksen pääkohtia:

Lähes 3/5 vastaajista arvioi toimisto- ja liiketilarakentamisen vähenevän edelleen syksyä kohden mentäessä. Asunto- ja teollisuusrakentaminen pysyy ennallaan tulevana puolivuotiskautena; kasvuodotuksia asuntotuotannossa on etenkin isommilla toimijoilla. Hienoista kasvupotentiaalia nähdään julkisessa uudisrakentamisessa. Uudisrakentamisen tilanne vaihtelee suuresti maakunnittain.

Koronarajoitusten seurauksena suuri osa muun muassa taloyhtiöiden suunnittelemista saneerauksista on aloittamatta. Suhdannekyselyyn vastanneet suhtautuvat kuitenkin positiivisesti kevään yhtiökokousten päätöksentekokykyyn, sillä juuri asuntokorjausten suhteen ollaan toiveikkaimpia; liki 30 prosenttia vastaajista ennakoi siinä kasvua. Asuntokorjausten kasvuun uskotaan useimmilla alueilla, positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Urakoitsijoiden osalta kielteisin arvio koskee toimisto- ja liiketilojen korjaamista. Suunnittelijat uskovat jonkin verran urakoitsijoita enemmän toimisto- ja liiketilojen volyymin säilymiseen ja jopa pieneen kasvuun. Julkisten tilojen korjausrakentaminen pysyy enemmistön näkemyksissä nykyisellä tasolla tulevan 6 kuukauden ajan.

Noin 40 prosenttia vastaajista kertoo tilauskannan pysyneen viime syksystä ennallaan ja 18 prosentilla tilauskanta on kasvanut. Pienentynyttä tilauskantaa raportoi 40 prosenttia. Eteenpäin katsottaessa yli puolet arvioi tilauskannan pysyvän nykyisellä tasolla, kasvua arvioi 16 prosenttia ja ne ovat enimmäkseen isoimpia yrityksiä. Täystyöllistävä tilauskanta on isommilla yrityksillä puoli vuotta ja pienemmillä kolme kuukautta.

Vastaajista reilu kolmasosa ei usko koronan vaikuttavan liikevaihtoon mitenkään. 37 prosenttia arvelee, että liikevaihto koronan takia laskee hieman ja merkittävää laskua liikevaihtoon arvio 18 prosenttia. Liiketoiminnan kannattavuus on heikentynyt yli kolmasosalla vastanneista ja puolella pysynyt ennallaan. 14 prosentilla liiketoiminnan kannattavuus on kohentunut.

Poimintoja vastaajien avoimista kommenteista:
”Putkiremontit eivät lähde liikkeelle taloyhtiöiden päätöksenteon vaikeuden ja kokoontumisrajoitusten johdosta. Lisäksi huoneistokierroksia on hankala toteuttaa kontaktien minimoinnin takia, joten suunnitteluviiveet siirtävät remontteja vielä entisestään.”

”Uudisrakentaminen laskee. Yleinen mieliala on kasvun suuntaan. Kun saadaan korona hallintaan, alkaa toiminta suuremmalla volyymilla.”

”Mikäli pandemia saadaan kuriin, odotamme parempaa tältä vuodelta.”

”Pääurakoitsijat ovat lisänneet aliurakkasopimuksiin koronapykäliä, jotka ovat heikentäviä ja riskejä tuottavia aliurakoitsijoille. Pääurakoitsijat pyrkivät pesemään käsiään koronan mahdollisesti aiheuttamista riskeistä projektien aikatauluihin sekä taloudellisiin seuraamuksiin. Riskejä pyritään siirtämään aliurakoitsijoille. Tämä suunta on nähtävissä erityisesti suurempien rakennusliikkeiden toiminnassa.”

”Ammattiasentajien saatavuus on ongelma, joka kasvaa.”

”Taloyhtiöt eivät pysty tekemään päätöksiä, eikä suunnittelijat tekemään suunnittelukierroksia ennen kuin koronarajoitteet on purettu. Jotakin porkkanoita olisi valtiovallan nyt syytä antaa, jotta kohteita saadaan liikkeelle.”

”Korjausrakentamisen sektorilla taloyhtiöiden korjausten päätösten pitkittyminen vedoten korona vaikutukseen yhtiöiden yhtiökokousten ja hallitusten päätösten osalta pitkittää ja hankaloittaa tilannetta – tuntuu kuin koronan varjolla voisi olla tekemättä mitään tai olisi oikeus venyttää hankkeita tai peruuttaa ne,”

”Koronan vaikutus pelättyä pienempi.”

”Pidetään kaikki huolta velvoitteista niin selvitään.”

Taustatietoa

Talotekniikka-alan suhdannekysely lähetettiin Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n ja Sähkösuunnittelijat NSS ry:n noin 1 900 jäsenyrityksen edustajalle helmikuussa 2021. Kaikkiaan 336 yritystä vastasi kyselyyn. Vastausprosentti on 18.

STUL ry
– Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry on sähköisen talotekniikan asiantuntija, elinkeinopoliittinen edunvalvoja ja tiedon tuottaja. Liitolla on kaikkiaan noin 2 800 jäsenyritystä ja 16 alueosastoa. STULin urakoitsijajäsenten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4,5 miljardia euroa ja ne työllistävät 22 000 asentajaa sekä 5 000 toimihenkilöä. Lisätietoja: stul.fi

LVI-TU ry
– LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on LVI-asennusalalla toimivien yritysten toimiala- ja työnantajajärjestö. Sen tehtävänä on jäsenyritysten ja toimialan liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen. Liiton jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yli 1,6 miljardi euroa, ja ne työllistävät noin 7 900 henkilöä. Lisätietoja: lvi-tu.fi

NSS ry
– Sähkösuunnittelijat NSS ry on Suomen sähköalan suunnittelijoiden ja suunnittelutoimistojen yhdistys, jonka toiminta-ajatuksena on kehittää hyvää sähkösuunnittelutapaa ja toimia jäsentensä ammatillisena yhdyssiteenä. Jäsenistö koostuu yli sadasta toimistojäsenestä, noin viidestäsadasta henkilöjäsenestä ja noin sadasta yhteistoimintajäsenestä. NSS:n jäsenet ovat sähkösuunnittelun ammattilaisia. Lisätietoja: nssoy.fi