Talotekniikkaterveiset Loviisan Asuntomessuilta
Kuva: Joona Raevuori
Millaista talotekniikkaa löytyy Loviisan Kuningattarenrannan Asuntomessuilta? Pistäydyimme paikan päällä ja otimme selvää.
Oma 10,6 kilowatin aurinkovoimala talon katolla. Sellainen löytyy Loviisan Asuntomessuilta Villa Panelo -nimisestä muovittomasta talosta. Aurinkovoimalassa on 26 kappaletta 410-wattisia aurinkopaneeleja sekä 11 kilowatin invertteri.
– Tosi komealla kelillä voimalasta voi tulla huipputehoa jopa 11 kilowattia, kertoo voimalan toimittaneen Lähi-Latauksen toimitusjohtaja Eljas Aalto.
Villa Panelon talotekniikkasuunnittelijana toimi Energo Engineeringin toimitusjohtaja, sähköinsinööri Juha Laajava. Hän suunnitteli kohteeseen energiaa säästävän säteilylämmityksen ja -jäähdytyksen sekä valaistuksen. Valaistuksen esteettisestä ilmeestä vastasi valaistussuunnittelija graafikko Helen Jiang.
– Valaistus on ohjelmoitavissa seuraamaan esimerkiksi auringonkiertoa. Kohteen lämmitys toimii pääosin lämmityspaneeleilla, pesutiloissa lattialämmityksellä. Järjestelmä säästää lämmityskuluissa, mutta sen avulla säästettiin myös rakennuskustannuksissa, Laajava kertoo.
Yhdessä aurinkoenergian, maalämmön ja Panelon puu-sandwich-elementtien kanssa kohteessa päästään Laajavan mukaan lähelle nollakulutusta. Perinteisiin lattiasta tai patterista tuleviin lämmitysjärjestelmiin verrattuna Villa Paneloon saadaan säteilylämmityksellä 10 prosentin energiansäästö. Paneelit esimerkiksi lopettavat lämmittämisen nopeasti, kun aurinko lämmittää riittävästi sisätilaa. Laajava uskoo säteilylämmitys-/jäähdytysjärjestelmän valtaavan alaa tulevina vuosina myös muissa asuinrakentamisen kohteissa.
– Paneelit toimivat nopeasti, ja jokaista paneelia voidaan ohjata erikseen. Esimerkiksi leikkaussalissa voidaan laittaa lämmitystä leikattavalle ihmiselle ja jäähdytystä lääkärille.
Villa Panelon säteilylämmitys ja -jäähdytysjärjestelmän toimittaneen Itulan myyntipäällikkö Samuli Ilmosen mukaan paneeleilla päästään heti mukavaan asuttavaan lämpötilaan.
– Jos esimerkiksi isäntä on sohvalla ja paneeli on siinä yläpuolella, paneeli lämmittää. Mutta esimerkiksi kodinhoitohuoneessa kiertoa ei tarvitse olla päällä. Päästään periaatteessa täysin IoT-kotiin ja tarpeen mukaan tehtäviin säädöksiin, Ilmonen kertoo.
Kesällä paneeleista saadaan samoista putkista mukavuusviilennys.
– Putkissa virtaavan veden lämpötila vain vaihtuu. Vesi säteilee sieltä sen mukaan, mitä sinne syötetään.
Kolme Villaa
Villa Havet, Villa Kuningatar ja Villa Sten. Näihin kolmeen kivitaloon vesi- ja viemäri- sekä ilmanvaihtosuunnitelmat teki Ville Pöntinen. Villa Havetissa ja Villa Stenissä hän suunnitteli lisäksi jäähdytyskäyttöön tarkoitettujen ilmalämpöpumppujen sijainnit ja putkitukset. Kaikista kolmesta kohteesta löytyy sadevesien keruujärjestelmät, joissa on automaattiset pumput sekä kasteluvesipisteet.
– Villa Kuningattareen suunniteltiin pihalle uima-allas tekniikoineen sekä sisälle kylpyamme ja sitä myötä käyttöveden lisävaraaja. Villa Havetiin ja Villa Kuningattareen tulivat jäteveden pumppaamot sekä poikkeuksellisesti liesitasoon asennettava liesituuletin, jonka poistokanavaa jouduttiin kanavoimaan maanvaraisen alapohjalaatan alla, Pöntinen kertoo.
Liesituulettimen on toimittanut Noblessa Sete Oy. Myymäläpäällikkö Eva Paukkeri kehuu ratkaisua tehokkaaksi.
– Asiakkaat ovat kertoneet, että tavallisella liesituulettimella rasvahöyry painuu pöydille, kun se ei jaksa nousta ylös. Tässä se painavana menee alas. Sen verran tämä vie tilaa, että uunia ei voi olla suoraan alapuolella, Paukkeri sanoo.
Liesituulettimen rasvasuodattimen voi pestä käsin tai koneessa, ja sen alta löytyvät aktiivihiilet.
Haasteena etenkin Villa Havetin talotekniikkasuunnittelussa oli meriveden korkeuden vaihteluväli verrattuna rakennuksen lattiapinnan korkoihin ja pihan viemäreihin, pumppaamoon ja kaivoihin.
– Siellä pyydettiin ulkopuoliselta pohjarakennesuunnittelun asiantuntijalta lausuntoa viemäreiden ja kaivojen perustamisesta meriveden nostetta vastaan. Lisäksi sadevesien keruujärjestelmä ja jäteveden pumppaamo jouduttiin ankkuroimaan maaperään, Pöntinen kertoo.
Kaikkien kolmen villan ilmanvaihto on toteutettu mahdollisimman energiatehokkailla ilmanvaihtokoneilla. Lämmitysjärjestelmänä on käytetty joko maalämpöä tai ilma-vesilämpöpumppua. Lämmönjako toteutettiin kohteissa vesikiertoisella lattialämmityksellä, jäähdytyksen hoitavat ilmalämpöpumput.
– Vesikalusteisiin on panostettu myös. Villa Havetissa käytetään muun muassa piiloasennushanoja, Pöntinen kertoo.
Kohteissa muutoksia suunnitelmiin tuli Pöntisen mukaan vain vähän. Suunnitteluvaiheessa päivitettiin vielä joitain vesikalustemuutoksia sekä Villa Stenin alakerran arkkitehtipohjaa.
– Tämä aiheutti hiukan lisäsuunnittelua myös talotekniikan osalta.
Villa Kungen ja Kuningattarenhelmi
Villa Kungeniin ja Kuningattarenhelmeen LVI-suunnittelun teki Den Finlandin Harri Karppinen: LV-asemakuvan, kaivokuvat, sisäpuolisen LVI-suunnittelun sekä lämmönlähteen mitoituksen. Kuningattarenhelmessä hyödynnetään maalämpöinvestointi sataprosenttisesti helpolla ja energiatehokkaalla maalämpöpumppuja varten kehitetyllä viilennyslaitteistolla.
Kuningattarenhelmeen muuttava Dani Ryynänen kertoo, että koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä maalämpöpumput olivat kiven takana.
– Halusimme tietynlaisen maalämpöpumpun, ja vielä viime vuoden elokuussa pumpulle myytiin tämän vuoden marraskuuta. Kolmen kuukauden etsimisen jälkeen löysin Vaasasta paikallisesta lvi-liikkeestä Niben pumpun. Pumppu on sähkön kovien hintojen takia pörssisähköohjattu, Ryynänen kertoo.
Kuningattarenhelmeä Karppinen kuvailee haastavaksi suunnittelukohteeksi, jonka tilat ovat isot ja avarat.
– Kohteessa on paljon yksityiskohtia, kuten pesuhuoneen linjakaivot ja alakerran seinä-wc. Tilavarauksien suunnitteluun käytimme yhdessä arkkitehti- ja rakennesuunnittelun kanssa normaalia enemmän aikaa, Karppinen kertoo.
Kuningattarenhelmessä Karppinen suunnitteli tilavaraukset ja erikoisratkaisut yhdessä arkkitehti-, rakenne- ja sähkösuunnittelun kanssa. Talotekniikan tilavaraukset oli huomioitu isommalla ja vuotovesisuojatulla teknisellä tilalla. Esimerkiksi lisävaraaja saatiin sovitettua maalämpöpumpun viereen.
– Talossa on iso lämpimän käyttöveden tarve ammeen vuoksi. Lisäksi isot ikkunat tuottavat lämpökuormaa kesäaikana, mikä on huomioitu maalämpöön yhdistetyllä viilennyskonvektorilla, Karppinen kertoo.
Villa Kungenissa lämmönlähteenä on ilmavesilämpöpumppujärjestelmä, jota voi ohjata ja seurata etänä.
– Villa Kungen oli enemmän tavallisen muuttovalmis-kohteemme kaltainen kohde. Ulkoporeamme oli tosin huomioitava, Karppinen kertoo.
Suunnitelmiin ei projektin aikana tarvinnut juuri tehdä muutoksia. Kuningattarenhelmeen pieniä tilavarauksia lisättiin matkan varrella yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Villa Kungenissa asiakkaan toiveet ja talotekniikan vaatimat tilavaraukset oli Karppisen mukaan huomioitu jo arkkitehtisuunnitteluvaiheessa, joten LVI-suunnitteluvaiheessa muutostarpeita ei tullut enää vastaan.
Kohteesta löytyy myös ABB:n Free at home -kodinohjausjärjestelmä, joka tarjoaa mahdollisuuden luoda toimintoja ja ohjauksia. Kuva: Joona Raevuori.
Cabin Havsstrand, Villa Aurora ja Villa Havu
Insinööritoimisto Neulasen yrittäjä Antti Välitalo teki sähkösuunnittelua Cabin Havsstrandiin sekä LVI- ja sähkösuunnittelua Villa Auroraan ja Villa Havuun. Kaikista kolmesta kohteesta löytyy vähintään varaus sähköauton latausasemalle ja valaistukseen kiinnitettiin paljon huomiota. Villa Auroran sähkösuunnittelussa tehtiin myös varaukset turvajärjestelmälle.
– Kaikki ovet on mahdollista varustaa sähkölukituksella ja useampaan paikkaan on tehty varaukset valvontakameroille. Näistä on mahdollista saada hälytykset eteenpäin, Välitalo kertoo.
Aurinkopaneeleja varten Villa Aurorassa tehtiin valmiiksi kaapelireitit katolle. Lämmityksenä sekä Villa Aurorassa että Villa Havussa on maalämpö. Kohteista löytyy myös ilmalämpöpumpuilla toteutettu jäähdytys, kuten Cabin Havsstrandistakin.
– Kohteiden sisustus on viimeisen päälle mietitty, joten myös tekniikka haluttiin mahdollisimman hyvin piiloon. Muun muassa ilmalämpöpumppujen sisäyksiköt on Villa Havussa piilotettu alakattoihin. Valaisimien ja iv-venttiilien valinnassa on myös kiinnitetty huomiota ulkonäköön.
Villa Havuun suunniteltiin automaatiojärjestelmä, joka säätää automaattisesti muun muassa lämmitystä, jäähdytystä ja valaistusta. Vastaavasti näitä voi myös itse ohjata paikan päällä tai etänä.
Cabin Havsstrandin valaistuksella voi luoda erilaisia tunnelmia epäsuoralla valolla ja himmentimillä. Aurinkopaneeleja varten kaapelireitit tehtiin kohteeseen valmiiksi. Merelle avautuvista ikkunoista löytyvät moottoriverhot.
– Kohteessa ei ole varsinaista automaatiojärjestelmää, mutta pientä helpotusta arkeen on tuotu ulko-oven vierestä löytyvällä kotona-/poissa-kytkimellä. Kytkimellä voi lähtiessä sammuttaa kaikki valot, keittiön työtason pistorasiat sekä sulkea päävesijohdon – ja tullessa sama toisinpäin, Välitalo kertoo.
Kohteiden talotekniikkasuunnittelussa tuli matkan varrella vastaan pieniä yhteensovitukseen liittyviä muutoksia.
– Villa Havussa arkkitehti ja sisustussuunnittelija vielä viimeistelivät omia kuviaan, kun tehtiin suunnittelua. Kuvia piti yhteensovittaa ja tehdä pieniä muokkauksia suunnittelun edetessä.
