Talotekniikkaliitto: uudisrakentaminen elpyy, korjausrakentaminen hyytyy

Talotekniikkaliiton huhtikuussa teettämän Talotekniikan suhdanteet -tutkimuksen mukaan talouskriisin vaikutukset talotekniikan viime vuoteen olivat kaksijakoiset: uudisrakentamisen hiljeneminen vähensi töitä neljänneksellä, mutta pudotuksen rajuutta vaimensi osin elvytystoimin tuettu korjausrakentaminen. Teknisen urakoinnin painopiste siirtyi nykyisen rakennuskannan huoltoon ja korjaamiseen. Tänä vuonna aletaan jälleen rakentaa uutta ja korjaajista voi taas tulla pulaa.
Vastanneiden talotekniikkayritysten liikevaihto putosi viime vuonna vajaat 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ilman vireää korjausrakentamista vähennys olisi ollut vieläkin suurempi. Todellisen tarpeen lisäksi korjausrakentamista vauhdittivat suhdannepoliittiset tukitoimet. Alan liikevaihdosta 59 prosenttia tulikin korjausrakentamisesta.
– Parasta korjausavustuksessa oli, että se käynnisti taloyhtiöissä keskustelun edessä joka tapauksessa olevista korjaustarpeista, Talotekniikkaliiton toimitusjohtaja Jari Syrjälä sanoo.
Uudistuotannon tilanteen kokee nyt valoisana kaksi kolmesta yrityksestä. Viime syksynä vain vajaalla 50 prosentilla oli vastaava tunne. Lähes kaikki ennustavat uudisrakentamisen suhdannetilanteen paranevan tai ainakin pysyvän nykyisellään ensi syksyyn. Veturina toimii asuntotuotanto, sillä muiden hankkeiden ripeään käynnistymiseen ei uskota.
Sen sijaan korjausrakentamisen näkymät ovat hiljenemässä, ainakin väliaikaisesti. Elvytyspolitiikasta irrottautuminen on syönyt uskoa tuleviin tekemisiin, vaikka erityisesti putkiremonttitarve sekä energiakorjaukset ja lämmitystapamuutokset lisääntyvät lähivuosina merkittävästi. Laman seurauksena kaikki rakennusalan yritykset kiinnostuivat korjausrakentamisesta ja tällä hetkellä markkinoilla on ylitarjontaa suhteutettuna tarjouspyyntöihin. Uudisrakentamisen elpyminen heilauttaa kuitenkin painopistettä ja lähitulevaisuudessa on jälleen pulaa saneerauksen osaajista.
Tarjottujen ja tehtyjen töiden hintataso jatkoi laskuaan. Viime syksystä pudotusta oli 4 prosenttia, tulevaan syksyyn toivottaan vaisua 0,7 prosentin nousua.
– Ei suhdanneavustus ainakaan hintoja nostanut, ehkä kovimman romahduksen se esti, Syrjälä kuittaa puheet korjausavustuksen valumisesta suoraan hintoihin.
Kiinnostus energiatehokkuuteen kasvaa hitaasti. Vastaajien mielestä kolmannes tilaajista ei ole aiempaa enemmän kiinnostunut esimerkiksi huoneistokohtaisesta vedenkulutusmittauksesta tai led-valaistuksesta. Uuteen energia-ajattelun aaltoon uskotaan, kun liike- ja toimitilarakentaminen aikanaan elpyy.
Yritysten keskimääräinen täystyöllistävä tilauskanta on 4,2 kuukautta, pidennystä viime syksyyn 0,6 ja vuoden takaiseen runsas kuukausi.
Vastanneissa yrityksissä oli lomautettuina yhteensä 458 henkilöä, 7,5 prosenttia yhteenlasketusta henkilömäärästä.
Tarjousaktiivisuus on hyvä ja tällä hetkellä yritykset pystyvät vastaamaan 81 prosenttiin tarjouspyynnöistä. Joka viides jätetty tarjous johtaa tilaukseen.
Viime vuoden kannattavuutta piti hyvänä 26, tyydyttävänä 50 ja heikkona 24 prosenttia vastaajista. Tänä vuonna kannattavuudessa ei uskota tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Helmikuussa alkaneet öljyn ja kuparin vahvat hinnannousut vaikuttavat lvi- ja sähkötarvikkeiden hintoihin ja rakentamisen palkkaratkaisu oli yksityisen sektorin kalleimmassa päässä.
Talotekniikkaurakoinnin arvo oli viime vuonna runsaat 4 miljardia euroa ja ala työllisti vajaat 24 000 henkilöä.