”Talotekniikka on seuraavan vuosikymmenen IT” – QMG:llä uskotaan talotekniikka-alan houkuttelevuuteen

Vihreä siirtymä ja energiatehokkuus alkoivat puhuttaa suurta yleisöä. Tämän muutoksen näki Kimmo Liukkonen talotekniikka-alalla sen yhdeksän vuoden aikana, jonka hän toimi QMG:n (Quattro Mikenti Group) toimitusjohtajana. 

– Me talotekniikkaihmiset totta kai tiesimme, että ilmanvaihto ja muut tekniset ratkaisut ovat yksi tärkeimmistä, joilla sisäolosuhteet, energiatehokkuus ja vihreä siirtymä tehdään. Mutta tämä alkoi resonoida markkinassa yksityisissä ihmisissä, Liukkonen sanoo.

Toinen merkittävä asia liittyi korjausvelkaan: investointien siirtyminen erityisesti kunnissa aiheutti jopa huoltojen laiminlyöntiä. Se näkyy Liukkosen mukaan nyt rakennusten terveydessä. Ongelma ei ollut niinkään rakennusten rakenteissa, vaan esimerkiksi ilmanvaihdon ylläpidon riittämättömyydessä. 

– Tuli esimerkiksi sisäilmaongelmia. Tämä herätti keskustelua, mikä toisaalta toi lisää ymmärrystä talotekniikan merkittävyydestä.

Uusi toimitusjohtaja astui taloon

Tiina Koppinen siirtyi QMG:n toimitusjohtajaksi Skanskan toimialajohtajan tehtävästä maaliskuun alussa. Liukkonen jätti pestin haikealla, mutta luottavaisella mielellä – osin 60 vuotta lähenevän ikänsä takia. Hän jatkaa yrityksessä neuvonantajana.  Liukkonen kokee tehneensä yrityksen eteen toimitusjohtajana sen, mitä pystyi tekemään. QMG:n emoyhtiö Nimlas Groupiin kuuluvat myös ruotsalainen Sandbäckens ja norjalainen Konstel, ja Nimlas haluaa rakentaa kansainvälistä yritystä. Tavoitetta tukee Koppisen työkokemus kansainvälisestä konsernista. 

– Minun tehtäväni oli kasata QMG:sta Suomi. Tunnen Suomen ja olen kiertänyt paljon tätä maata. Mutta nyt tarvitaan toisenlaista osaamista, Liukkonen sanoo.

Liukkonen ja Koppinen ovat erilaisia johtajia. Liukkonen on sekä automaatio- että sähkötekniikan insinööri ja suhtautuu intohimoisesti tekniikkaan. Hän on ollut talotekniikan toimialalla koko ikänsä: suunnittelutoimistossa, ohjelmistotalossa, huoltoyrityksessä, talotekniikan manageroinnissa.

– Olen innostunut teknisistä järjestelmistä ja pystyn puhumaan niistä paikallisyhtiöidemme kanssa heidän kielellään. Kylmäfirman kanssa puhumme kylmäkoneista tai lauhduttamista ja automaatiofirman kanssa protokollista tai ala-asemista, Liukkonen kertoo.

Koppinen taas keskustelee QMG:n paikallisyhtiöiden kanssa siitä, miten ihmiset pystyisivät menestymään työssään entistä paremmin. Hän identifioituu liiketoiminnan kehittäjäksi ja vastasi siitä Skanskallakin rakentamisen lisäksi. Koppisella on rakentamisen diplomi-insinööritutkinnon lisäksi MBA-tutkinto (Master of Business Administration). 

Mallia Pohjoismaista

Koppinen tuo QMG:lle myös asiakasnäkemystä. Yrityksen suurin asiakaskunta ovat urakoitsijat, ja juuri urakoitsijamaailmasta hänellä on 16 vuoden kokemus. Urakoitsijat toivovat Koppisen mukaan ennen kaikkea sujuvaa työmaaprosessia: sujuvia hankintoja ja suunnitelmien mukaan toteutuvia aikatauluja. 

Esimerkiksi tahtituotanto on Koppisen mukaan tuonut aikataulutukseen uusia vaatimuksia: kun rakentaminen ja toimintamallit kehittyvät, on mietittävä, miten talotekniikka kulkee kokonaisuudessa mukana. 

– Toivoisin, että pääsisimme rakentajien kanssa yhteiseen pöytään entistä aikaisemmin varmistamaan, että prosessi menee tehokkaasti ja järjestelmät toimivat, kun käyttäjä tulee tiloihin, hän sanoo. 

Koppinen katsoo talotekniikka-alaa myös pohjoismaisesta näkökulmasta. Norjassa ollaan pitkällä ympäristöasioissa. Liukkosen mukaan QMG haluaakin raportoida edelläkävijänä asiakkaille yrityksen palveluiden ja ratkaisujen hiilipäästöistä – tulevaisuudessa tuotepohjaisesti.

– Kun hiilipäästöjä vähennetään, tullaan hinta-hiili-suhteeseen. Samalta näyttävä kaluste voi olla fossiilisen muovin sijaan puupohjainen, jolloin hinta on aivan eri, Liukkonen sanoo.

Ruotsista Suomi voisi Koppisen mukaan ottaa mallia monimuotoisuudesta. 

– Talotekniikassa meillä on monimuotoisuuden osalta vielä tehtävää. Pyrimme kannustamaan esimerkiksi naisia enemmän alalle ja viemään sitä kautta koko alaa eteenpäin, hän sanoo.

Alalle tarvitaan tekijöitä

Talotekniikan toimialan töitä lisäävät käynnissä olevat trendit: energiatehokkuus, ympäristöasiat, hiilijalanjälki, sähköistäminen, automaatio ja älykkyys. Samalla trendit asettavat vaatimuksen kehittää alan ihmisiä: tarvitaan osaaminen uuteen tekniikkaan, Koppinen muistuttaa.

Liukkonen uskoo, että vähähiilisyys ja ympäristövastuu vetoavat alan vetovoimatekijöinä erityisesti nuoriin.

– 20 vuotta sitten kaikki halusivat IT-alalle. Talotekniikka on seuraavan vuosikymmenen IT. Esimerkiksi kotien aurinkosähkö ja akut ovat meidän bisnestämme, hän sanoo.

Rakentamisen matalasuhdanteen takia QMG ei kärsi työvoimapulasta. Tilanne on kuitenkin väliaikainen. Kun suhdanne paranee, työvoimapula on Liukkosen arvion mukaan edessä. Ja jos matalasuhdanne kestää pitkään, ihmiset saattavat hakeutua toimialalta muualle töihin.

– Projektirakentamisessa lähellä pääkaupunkiseutua toimialalla on ollut myös käytössä asentavaa voimaa Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Kun Ukrainan jälleenrakennus alkaa, menevätkö he sinne vai tulevatko tänne? hän pohtii.

Alalle tarvitaan siis tekijöitä. Liukkonen vahvistaisi oppisopimuskoulutusta ja on huolissaan siitä, että toista astetta ei nähdä tarpeeksi kiinnostavana.

– Kädentaidon kiinnostavuus on romahtanut. Ihmiset eivät näe putki-, sähkö- tai ilmanvaihtoasentajaa houkuttelevana ammattina. Mutta kun valmistut ammattiin asentajaksi, voit sen jälkeen mennä opiskelemaan AMK-insinööriksi ja siitä yliopisto-opintoihin. Parhaat projektiosaajamme ovat käyneet läpi sen pitkän linjan. He ovat asentaneet ja tietävät, mitä se tarkoittaa.

Koppisen mukaan rakennusmaailmassa tuntuu olevan aina pulaa ammattitaitoisista talotekniikan osaajista. Liukkonen myötäilee, näin on varsinkin vaativien hankkeiden kohdalla. Mistään talotekniikkaorganisaatiosta ei Liukkosen mukaan löydy kovin montaa ihmistä, jotka kykenevät hallitsemaan isot kompleksiset hankkeet. Siksi on tärkeää huolehtia koulutuksesta sekä ammattitaidon kehittämisestä.

– Rakennetaan määrätietoisesti referenssejä ja kykyä nousta aina suurempiin hankkeisiin. Siinä meillä on vielä työsarkaa, Koppinen sanoo.

Hallintoa helpottamassa

QMG:n konserniin kuuluu Suomessa 45 paikallista urakointi- ja huoltoyritystä. Mukaan liittyvä paikallisyhtiö jatkaa toimintaansa itsenäisesti paikallismarkkinassa, monet säilyttävät yrityksen alkuperäisen nimenkin. Koppinen on päässyt jo kiertämään paikallisyhtiöitä ja kysellyt heidän edustajiltaan, miten QMG-vuodet ovat menneet. Samalta kuin ennenkin, he ovat vastanneet – mutta kiitelleet konsernia talousjärjestelmistä. 

– Ihmiset näissä yrityksissä ovat usein aika teknisiä ja haluavat tehdä sitä työtä. Otamme heiltä pois esimerkiksi raportointivelvollisuuksia, Liukkonen kertoo.

Liukkonen kiersi toimitusjohtajakaudellaan yrityksen paikallisyhtiöt neljästi vuodessa. Koppinen aikoo jatkaa samaan malliin.

– Mielestäni se on hyvä tapa. Kun vastasin rakentamisesta Skanskalla, minulla oli tapana käydä kvartaaleittain alueeni projekteilla. Kentällä saa oikean tuntuman siihen, miten meillä menee: mitkä asiat sujuvat, missä on toiveita ja missä voisi olla tukea. 

Työn vastapainona:

Tiina Koppinen:

• Kirkastaa ajatuksensa aamulenkeillä kahden koiransa kanssa.
• Viettää aikaa puolisonsa ja kahden aikuisen poikansa kanssa sulkapallo- ja golf-kentällä, laskettelemassa ja sukeltamassa. 
• Lukee ja kuuntelee kirjoja. Viimeisimpänä elämäkerran Henri Juva – Humanisti vai liikemies? QMG-konsernin ytimenä oli vielä vuoden 2013 lopussa Henri Juvan Mikenti-Yhtiöt. 

Kimmo Liukkonen:

• Harrastaa liikuntaa. Syksyllä metsästää, talvella laskettelee, kesällä veneilee. 
• On suunnitellut ja suurimmaksi osaksi myös asentanut kotinsa ja mökkinsä talotekniikkajärjestelmät. ”Minulla on akut, taloparistot ja varmennettu sähkönsyöttö. Jos tulee verkkohäiriö, pystyn kytkemään generaattorin. Talotekniikka toimii niin, että olen täysin omavoimainen.”