Talotekniikka-alan urakoitsijat kassavirta-ahdingossa

Alalla on jatkuva epävarmuus siitä, tuleeko rahaa vai ei, kun isot rakennusliikkeet ovat pidentäneet maksuajat kohtuuttomiksi.

Asetelma, jossa vahvempi kyykyttää heikompaa, on monille – osallisena tai sivusta seuraajana – tuttu koulukiusaamisesta. Liike-elämässäkin löytyy vastineita tälle ilmiölle esimerkiksi silloin, kun rakennuttajatahot viivästyttävät tahallisesti aliurakoitsijoille maksamista.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ovat kumpikin saaneet jäsenistöiltään huolestuneita viestejä siitä, kuinka kohtuuttoman pitkiksi venyneet maksuajat aiheuttavat maksuvaikeuksia ja niistä seuraten monia vakavia ongelmia toimintaan.

Saadakseen selkeän tilannekuvan järjestöt toteuttivat jäsenistönsä keskuudessa maksuaikoja koskevan kyselyn. Kyselylle antoi alkusysäyksen kentältä saatu palaute.

– Kyselymme tulokset ovat aikaisemmin saatujen yksittäisten palautteiden kanssa linjassa, mutta kohtuuttomien maksuehtojen laajuus ja siitä seuraavan ahdingon määrä yllätti, toteaa LVI-TU:n toimitusjohtaja Mika Hokkanen.

Tehdyssä kyselyssä 40 prosenttia talotekniikka-alan urakoitsijoista vastasi myöntävästi kysymykseen siitä, onko yritykselle aiheutunut taloudellista haittaa rakennusyhtiöiden hitaasta tai myöhäisestä laskujen maksamisesta. Taloudellisista haitoista keskeisimmäksi nousi omien ostolaskujen maksamisen vaikeutuminen ja yleisesti ottaen kassan hallinnan ongelmat, jotka vaativat erikoisjärjestelyjä.

Hokkanen huomauttaa, että niin LVI- kuin sähköpuolellakin pienet urakoitsijat ovat monesti hyvin riippuvaisia pääurakoitsijoista. Tällöin on vaarallista olla heittäytymättä huonoonkin sopimukseen, koska urakoita tarvitaan jatkossakin.

– Urakoitsijalle silti ei missään tilanteessa pitäisi tarjota maksuehtoa, joka ylittää lakisääteiset maksuajat. Vastaajien joukossa onkin urakoitsijoita, jotka kertovat yksiselitteisesti kieltäytyvänsä urakasta, jos tilaaja ehdottaa 14 tai 30 päivää pidempää maksuaikaa.

– Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa olla ottamatta työtä, vaikka sitten joutuvatkin itse taloudellisiin vaikeuksiin, Hokkanen toteaa.

Isot rakennusliikkeet vetkuttelevat

 Pidentyneiden maksuaikojen pääsyylliseksi nimetään 80 prosentin vastausosuudella suuret rakennusyritykset. Urakoitsijoille maksamisessa hidastelevat kuitenkin myös pienemmät rakennusyritykset (25 prosenttia), julkishallinto (11 prosenttia) sekä usein myös teollisuusyritykset, jotka vaativat jopa 90 päivän maksuaikoja.

– Liian monet vastaajat kertovat joutuneensa turvautumaan venyneiden maksuaikojen takia ulkopuoliseen rahoitukseen vain siksi, että sopimuskumppani käyttää törkeästi vahvemman asemaa hyväkseen. Avoimista vastauksista huokuu vastuuttoman epäoikeudenmukaisuuden aikaansaama hätä ja stressi, sanoo sähkö- ja teleurakoitsijoita edustavan STUL ry:n toimitusjohtaja Kai Puustinen.

Esimerkkejä avoimista kommenteista:

”Tuntuu, että suuret rakennusyhtiöt pitävät pieniä aliurakoitsijoita pankkeinaan.”

”Käytetään isoa kokoa ja markkina-asemaa hyväksi heikentäen maksuehtoja. Jos et suostu, niin annetaan ymmärtää, että töiden tekeminen tilaajalle loppuu.”

Puustisen mukaan pienet rakennusliikkeet joutuvat yleensä pitämään parempaa huolta kumppaniverkostostaan. Jos he ryhtyvät temppuilemaan, eivät he saa hyviä urakoitsijoita käyttöönsä elleivät he pelaa rehdisti.

– Isommilla rakennusliikkeillä on helpompi löytää toimijoita, mutta saattaa näillä tekijöillä olla vaikutus urakoiden hintatasoonkin. Mutta kuten kysely kertoo, kaikki asennusliikkeet eivät suostu epäreiluihin ehtoihin eivätkä lähde edes mukaan tarjoamaan osaamistaan, Puustinen huomauttaa.

Puustisella riittää silti ymmärrystä myös niitä kohtaan, jotka huonoihin sopimusehtoihin suostuvat. Jos kyseessä on iso ja pitkälle ajalle työtä tarjoava kohde, niin houkutus lähteä mukaan voittaa heikot sopimusehdot ja tällöin ollaan valmiita suostumaan myös huonoihin maksuehtoihin.

– Myöskään työtilanne ei ole samanlainen kaikkialla maassa. Jos pienemmällä paikkakunnalla urakka ei tärppää, joudutaan uutta hakemaan ehkä paljonkin etäämpää toiselta paikkakunnalta, Puustinen toteaa.

 Julkinen sektori tulee perässä

 – On mielenkiintoista, että saamamme vastaukset osoittavat myös julkisen hallinnon puolella tapahtuvan samanlaista maksuaikataulujen pidentämistä. On vaikea tietää, mistä se pohjimmiltaan johtuu, Hokkanen hämmästelee.

 Hän korostaa, että etenkin julkisen sektorin pitäisi puhtaasti noudattaa lainmukaisia ehtoja. Toki isoin syyttävä sormi osoittaa isojen rakennusliikkeiden suuntaan, koska siellä tätä eniten tapahtuu.

– Tässä vaadittaisiin nyt asennemuutosta tilaajataholla. Siellä pitäisi aidosti ymmärtää, että pienillä urakoitsijoilla tässä on oikeasti edessä herkästi kassakriisi sen myötä, että palkat ja ostolaskut on itse maksettava, Hokkanen painottaa.

– Tämä on yhteispeliä ja jos urakassa maksupostit ovat järkeviä, niin sitten voidaan kivutta jatkaa seuraavaan urakkaan. Näihin asioihin pitäisi löytää yhteinen näkemys, sillä nykyisenkaltainen toimintamalli ei pitkässä juoksussa onnistu eikä se ole järkevää.

Rakennusalan toimijoiden maksuaikoja koskeva kysely tehtiin STULin ja LVI-TU:n jäsenyritysten keskuudessa 23.3.-3.4.2020 aikana. Kaikkiaan 364 yritystä vastasi. Vastausprosentti oli 14.

Faktaboksi

Laissa kaupallisten sopimusten maksuehdoista 5 § todetaan; jos velallinen on hankintayksikkö, maksuaika saa olla enintään 30 päivää tai enintään 60 päivää, jos siitä on nimenomaisesti sovittu; ja jos velallinen on elinkeinonharjoittaja, maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu.

LVI-TU ry

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on LVI-asennusalalla toimivien yritysten toimiala- ja työnantajajärjestö. Sen tehtävänä on jäsenyritysten ja toimialan liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen. Liiton jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yli 1,4 miljardi euroa, ja ne työllistävät noin 7 900 henkilöä. Lisätietoja lvi-tu.fi

 STUL ry

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry on sähköisen talotekniikan asiantuntija, elinkeinopoliittinen edunvalvoja ja tiedon tuottaja. Liitolla on kaikkiaan noin 3 000 jäsenyritystä ja 16 alueosastoa. STULin urakoitsijajäsenten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4,5 miljardia euroa ja ne työllistävät 22 000 asentajaa sekä 5 000 toimihenkilöä. Lisätietoja stul.fi