Talotekniikan suhdannekatsaus povaa kylmää talvea

Investointien lykkääminen huolettaa talotekniikka-alan yrityksiä: ”Tuleva kevät on vielä tyhjää täynnä”. Ala toivookin valtiovallalta ja muilta tilaajilta ripeitä toimia niin lyhyellä kuin pitkällä ajanjaksolla.

teksti: Heikki Heikkonen

Tämän syksyn suhdannekatsaus on laadittu talotekniikan urakointia edustavien Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n ja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n sekä Sähkösuunnittelijat NSS ry:n kanssa yhteistyössä. Kysely tehtiin elokuussa ja lähitulevaisuuden kuva on varsin lohduton, vaikkei synkkyyteenkään ole vielä syytä vajota.

Uudisrakentaminen vähenee selvästi kaikilla rakentamisen osa-alueilla. Reilu puolet vastaajista arvioi kuitenkin julkisen rakentamisen säilyvän nykytasolla. Asuntojen korjauksiin odotetaan pienintä laskua, suurin pudotus on toimisto- ja liiketiloissa sekä teollisuusrakentamisessa. Huoltotoiminnan volyymien odotetaan pysyvän ennallaan.

Jopa puolet vastaajista kertoo tarjouspyyntöjen määrän vähentyneen kolmen kuukauden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Hintatason laskua raportoi reilu viidennes vastaajista ja sama määrä arvioi laskusuunnan jatkuvan lähikuukausina.

– LVI-urakoinnissa lähes 40 prosenttia yrityksistä uskoo hintojen laskevan entisestään, kun sähköurakoinnissa ja – suunnittelussa laskun jatkumiseen uskoo vain viidennes. Urakoinnissa kilpailu on kovaa ja urakoiden pilkkominen silppuaa myös aliurakoitsijan hinnat, LVI-TU:n toimitusjohtaja Mika Hokkanen toteaa.

Liikevaihdon uskoo laskevan ja kannattavuuden heikkenevän viime vuoteen verrattuna 40 prosenttia vastaajista. Vain yksi kymmenestä uskoo kannattavuuden kasvuun.

Vastaajat ennakoivatkin haasteellisia aikoja. Toiveena on, että hankintapäätöksiä tekevät tahot luopuisivat nyt vallalla olevasta liiasta varovaisuudesta ja laittaisivat rakentamisen suunnitelmia täytäntöön. Hokkanen muistuttaa, että rakentaminen on parasta elvytystä.

– Rakentaminen luo työllisyyttä ja tuottaa verotuloja. Tässä tilanteessa ei saa unohtaa, että työllisyyttä voidaan kohentaa ihan käytännön toimilla – rakentamalla, Hokkanen huomauttaa.

Liikevaihtoa talotekniikka-alan yritykset tekevät eniten korjausrakentamisen kohteissa, uudisrakentamisesta tulee noin kolmasosa ja reilu viidennes huoltotoiminnasta. Vielä viime vuonna niin STUL:n kuin LVI-TU:nkin jäsenyritysten tuloskehitys oli vahva, ensin mainituilla 4,3 ja jälkimmäisillä 3,0 prosenttia.

Liikevaihdot olivat STUL:n jäsenillä 3,4 prosentin ja LVI-TU:n 4,5 prosentin kasvussa. Nyt vain viidennes odottaa kasvua ja yli 40 prosenttia uskoo liikevaihdon laskevan.

Rakentamisen eri sektorit eri tahdissa

– Kokonaistutkimus paljasti saman, mikä tuli esille yrityskohtaisessa tarkastelussa. Teollisuusrakentaminen ja toimitilat niin uudistuotannon kuin korjausrakentamisenkin osalta ovat ehkä suurimpia kärsijöitä, kommentoi Hokkanen katsauksen tuloksia.

– Asuntotuotanto ottaa vähemmän iskua vastaan, mutta ottaa kuitenkin. Julkinen sektori toimii kuten asuntotuotanto, eli siellä on toistaiseksi enemmän virkeyttä. Mutta kokonaisvaikutelma on väistämättä, että korona vaikuttaa tuloksiin ja siihen, miten tulevaisuus nähdään.

Hokkasen mukaan nyt vaaditaankin päätöksiä. Viime keväänä, kun koko maa meni kiinni ja julkiset rakennuksetkin suljettiin, niin jo silloin oli nähtävissä, että julkinen tilaajataho ei ollut lainkaan hereillä.

– Kirjastot, koulut ja uimahallit olivat tyhjillään. Meillä olisi ollut erinomainen mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin ja tehdä sekä korjaus- että huoltotoimenpiteitä. Tokihan suunnitelmia ei ole pöytälaatikossa odottelemassa tulevaa kriisiä, mutta kun paikat olivat kiinni, monia toimenpiteitä olisi helposti voitu toteuttaa eikä jäädä odottamaan perinteistä kesätaukoa.

Hokkanen toivookin, että jatkossa julkisella sektorilla oltaisiin hereillä eikä viivytettäisi päätöksiä vaan ryhdyttäisiin toimeen.

– Mutta myös taloyhtiöissä on pantattu päätöksiä, kun on pohdittu kuinka turvallista ja terveellistä on päästää ketään taloon suorittamaan toimenpiteitä. Korostaisin, että ilman muuta on turvallista päästää esimerkiksi huoltotehtävissä olevia henkilöitä asuntoihinkin.

Hokkanen viittaa tässä kohdin muun muassa STM laatimiin ohjeisiin. Rakentamisen aikana noudatetaan ympäristöministeriön määräyksiä ja siitä hypätään STM:n ohjeisiin, kun tehdään huoltotoimenpiteitä.

– Työn tekeminen ja teettäminen on turvallista eikä vallitseva tilanne saisi viivästyttää taloyhtiöiden päätöksiä yhtään.

Pääkaupunkiseutu erottuu muusta Suomesta

Aren toimitusjohtaja ja LVI-TU:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Pesu taustoittaa suhdannekatsausta sekä johtamansa yrityksen että liiton jäsenten näkökulmasta. – Tunnelma on sellainen, että suhdanteet ovat menossa koko ajan heikompaan suuntaan. Se on ihan selkeä trendi.

– Toinen nähtävissä oleva asia on, että tarjouspyyntöjen määrät ovat vähentyneet, mutta tietysti eri paikkakunnilla Suomessa mennään vielä eri tahtiin, kuten mennään hyvinäkin aikoina. Yleinen ilmapiiri kuitenkin on, että nimenomaan projektitoiminta on menossa alaspäin. Ja tämä koskee sekä uudis- että korjausrakentamista, Pesu painottaa.

Korjausrakentamisen osalta Pesu näkee varovaisuutta myös pienemmissä töissä, kuten toimitilasaneerauksissa. Näissä puhutaan usein yhden kerroksen tai yhden siiven korjauksista ja niitä lähtee nyt aiempaa vähemmän liikkeelle.

– Myös teollisuudessa on varovaisuus lisääntynyt. Julkisesta sektorista on sen sijaan vaikeampi sanoa, kuinka paljon tilanne on muuttunut.

Amplitin toimitusjohtaja ja STUL:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Kuusela korostaa, että he tarkastelevat yrityksenä asioita pääkaupunkiseudun näkökulmasta.

– Kun kyselyssä tarkasteltiin koko maata, niin muualla on ehkä hieman negatiivisempi sävy kuin pääkaupunkiseudulla. Tarjouskyselyitä tulee meille edelleen, mutta se minkä me olemme havainneet, liittyy päätöksentekoon. Meillä on ennätyksellinen määrä sellaisia tarjouksia ulkona, joista puuttuu päätös.

Kuusela uskoo, että tämä liittyy vallitsevaan epävarmuuteen. Tilaajat pohtivat, lähtevätkö viemään hanketta eteenpäin vai ei.

– Asuntotuotanto on meilläkin positiivinen asia tässä ajassa. Asuntosektorilla meillä on vielä toistaiseksi riittänyt tekemistä, kun jossain vaiheessa kärsimme jopa tekijäpulasta, Kuusela toteaa.

– Kun tilanne alkaa kääntyä niin odotamme toiveikkaana, että myös päätöksiä aletaan tehdä hankkeista, joita on laitettu vireille. Totta kai, jos elämme korona-epävarmuudessa ja ihmisillä on epävarmuus omista työpaikoista, niin silläkin on vaikutusta. Epävarmuus vaikuttaa asuntovarauksiin, eli tämä on aina kokonaisuus.

Julkisen sektorin rooli mahdollistajana

Kysymykseen elvytyshankkeista tai -mahdollisuuksista, nosta Hokkanen heti esiin yhden asian:

– Yksi asia, joka vaikuttaisi heti ja joka meillä oli keväälläkin esillä, liittyy maksuaikoihin. Tutkimuksessahan selviää, että yksi pelko alalla on (urakka)hintatason lasku. Tämä pelko nousi esiin erityisesti LVI-puolella.

– Jos tämä meno jatkuu samanlaisena kuin keväällä, eli maksuaikataulut tilaajien puolelta pitkittyvät, niin näissä olosuhteissa ja koronan vallitessa maksuaikojen venyminen on yrityksille entistä tuhoisampaa.

Hokkanen painottaa, että etenkin pienille aliurakoitsijan asemassa toimiville yrityksille tämä on todella hankala tilanne. Etenkin nyt pitäisi tilaajataholla olla ymmärrystä olla asettamatta kohtuuttomia maksu- tai muita sopimusehtoja.

Kuusela huomauttaa, että yksi toimija on tämän jo huomioinut: Senaatti.

– Voimme julkisesti kertoa, että he maksavat laskut heti, kun ne on todettu maksukelpoiseksi. Senaatti omaehtoisesti ilmoitti, että he haluavat lyhentää maksuaikoja.

Kuuselan mukaan siinä on erinomainen esimerkki kaikille toimijoille. Senaatista onkin todettu, että mitä järkeä heidän olisi nollakorkoaikana pitää rahat itsellään ja asettaa urakoitsijoita ahdinkoon. Nyt he toimivat päinvastoin ja auttavat yrityksiä.

– Kun miettii, mitä muuta julkinen puoli voisi tehdä elvyttääkseen, niin voitaisiin miettiä vaikka EUn asettamia kovia ilmastotavoitteita ja keinoja niihin pääsemiseksi. Meidän pitäisi Suomessa olla edistyksellisiä sen suhteen, minkälaisia energiaa säästäviä ja hiilidioksidipäästöjä hillitseviä ratkaisuja tänne tehdään, Pesu korostaa.

– Kun valtiovalta miettii, miten se voisi tukea yhteiskuntaa ja laittaa asioita eteenpäin, niin minä näen tässä suuria mahdollisuuksia. Valtio voi auttaa tuomalla koko ajan päätöksiinsä mukaan energiaratkaisut. Etenkin energiankäytön ratkaisut kiinteistöihin edesauttavat sitä, että niihin valitaan vähemmän energiaa kuluttavia järjestelmiä ja laitteita.

Pesu korostaa, että toimialallemme – oli sitten kyseessä LVI- tai sähkötoimiala – sillä olisi iso merkitys.

– Julkisella sektorilla iso ongelma on, että kilpailutuksemme perustuvat hyvin pitkälti hintaan. Jos jätämme allianssihankkeet pois, niin lähtökohtaisesti uudis- ja korjausrakentamisen investoinnit perustuvat halvimpaan hintaan, Pesu toeaa.

– Kilpailutuksiin voitaisiin aivan hyvin tuoda muitakin elementtejä, kuten olosuhteiden hallintaa. Ne ovat sekä yksiselitteisiä että mitattavia. Eli keinoja löytää muita ratkaisuja on, mutta jos haemme aina halvinta ratkaisua, niin eihän se missään kilpailutuksessa ole energiaa säästävin vaihtoehto.

Kuusela mainitsee yrityksiä tukevana toimintana vielä mahdollisuuden taata valtiovallan taholta vakaa toimintaympäristö. Se olisi ennustettava, pitkäjänteinen ja yli vaalikauden ulottuva.

– Se olisi sekä yrityksille että sijoittajille tärkeää. Silloin tietäisimme, millaisia asioita tulevaisuudessa tulee vastaan. Neljän vuoden aikajänne rakentamisessa on aivan liian lyhyt, sen pitää olla pitempi.

Kuuselan mukaan niin tonttitarjonta kuin sääntelykin pitää saada sellaiselle tasolle, että rakentaminen onnistuu.

– Valitusputket ovat ikäviä asioita. Aika moni hanke on peruttu, kun aika on ajanut tarpeen ohi valituskierteiden kuluessa.

Viimeisenä elvytyselementtinä Hokkanen antaa valtiovallalle suunnattuihin toiveisiin käytännön vinkin.

– Nyt myönnetään tukea öljykattiloiden poistamiseen. Miksei samalla laajenneta tukea niin, että se koskisi koko lämmitysverkoston saneerausta nykypäivän vaatimusten mukaiseksi?

– Sehän olisi ympäristöteko ja vastaisi ympäristönormeihin ja vaatimuksiin, jotka koko ajan tiukkenevat. Eihän pelkkä öljykattilan poistaminen tehosta energiankäyttöä, vaan koko järjestelmän päivittäminen, uusiminen ja modernisointi tehostaisi sitä ja vähentäisi primäärienergiankulutusta.

Tuki on jo olemassa, vain tuen sanamuotoa pitäisi muuttaa paremmin tarvetta vastaavaksi.

Talotekniikka-alan suhdanteet -tulosgraafit