Talonrakentamisen näkymät enää tyydyttävät Itä-Suomessa
Itä-Suomen rakentamisen kokonaistilanne on heikentynyt keväästä ja on enää tyydyttävä. Asuntotuotanto jatkaa supistumistaan 2010-luvun alun korkealta tasoltaan. Näkymä ole ensi vuodelle parempi aloitusten ja rakennuslupien vähentyessä.
”Myös toimitilarakentamisen aloitukset ovat vähentyneet, eniten teollisuus- ja varastorakennuksissa. Niiden määrä putosi alkuvuodesta viidenneksellä. Töiden niukkuus ilmenee hintojen laskuna, kannattavuuden heikkenemisenä ja epäterveen kilpailun lisääntymisenä. Vaisun uudisrakentamisen vastapainoksi korjausrakentaminen on lievässä kasvussa. Sitä olisi tarve vauhdittaa korjausvelan kirimiseksi, mutta julkishallinnon kireä talous jarruttaa investointeja matalasta korkotasosta huolimatta”, totesi Rakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen Kuopiossa 6. lokakuuta rakennusalan suhdannebarometrin julkistuksessa.
Itä-Suomessa eli Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa syyskesällä tehdystä kyselystä ilmeni, että rakennusurakoiden tilaajat ja rakennuttajat pitävät suhdannetilannetta jokseenkin tyydyttävänä. He arvioivat hankkeiden jopa hieman lisääntyvän tänä vuonna lähinnä peruskorjausurakoiden kasvaessa, mutta toiminnan kannattavuus heikkenee. Niin uudisasuntotuotanto kuin toimitilarakentaminenkin supistuvat tilaajien ja rakennuttajien mielestä eikä ensi vuoden keväälle ole näköpiirissä hankemäärien kasvua.
Myös talonrakennusurakoitsijat näkevät tämänvuotisen suhdannetilanteen tyydyttävänä, vaikka hankemäärä on vähentynyt viime vuodesta ja asunto- sekä toimitilarakentaminen supistunevat ensi vuoden alkupuolellakin. Korjausrakentaminen pysyy heidän mielestään ennallaan. Yllättäen urakoitsijat uskovat alan kannattavuuden paranevan. Käsitys ei saa kuitenkaan tukea itäsuomalaisilta rakennusliikkeiden johtajilta. He päinvastoin pitävät kannattavuuden merkittävää heikkenemistä jopa ohutta tilauskantaa suurempana uhkana.
Rakennustuoteteollisuus on suhdannearvioissaan pessimistisin. Se pitää tämänvuotisia näkymiä melko heikkoina eikä usko rakennushankkeiden eikä kannattavuuden kasvuun. Asuntorakentamisen arvioidaan hieman lisääntyvän mutta toimitilarakentamisen vähenevän ensi kevääksi. Korjausrakentamisessa on nousun merkkejä. Negatiivisina näkyminä ovat laskevat hinnat ja tilauskanta sekä kireät toimitusaikataulut.
Gryndaus hiipunut – vuokra-asuntotuotanto vetää
Rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan valtakunnallisesti supistuvan tänä vuonna yhdellä prosentilla mutta kääntyvän ensi vuonna mietoon kahden prosentin kasvuun. -Pääsyy vaisuuteen on heikko taloustilanne sekä kuluttajien epäluottamus sen kohenemiseen. Matala korkotaso ja asuntohintojen lasku eivät ole merkittävästi lisänneet kysyntää. Vuokra-asuntotuotanto vetää vielä asuntorahastojen ja muiden sijoittajien investointien myötä kasvukeskuksissa. Myös pienten kerrostaloasuntojen kauppa käy kohtalaisesti, mutta ns. gryndaus eli rakennusliikkeiden oma kovan rahan asuntotuotanto on hiipunut Itä-Suomessa, totesi Kimmo Anttonen.
YIT Rakennus Oy:n Savo-Karjalan aluejohtaja Risto Pennanen yhtyy Anttosen näkemyksiin. Hän harmittelee asuntomarkkinajumia, johon taloustaantuman lisäksi syynä on kysynnän ja tarjonnan heikko kohtaaminen. -Vanhojen omakotitalojen huono kysyntä jumittaa mm. Kuopion keskustan kerrostaloasuntojen kauppaa, vaikka hintataso on jopa laskenut. Kuopion ja Joensuun seuduilla uusien asuntojen kauppa pyörii paljolti asuntorahastojen ja muiden sijoittajien varassa. Nyt jos koskaan on ostajien markkinat.
”Rakentamisessa alkaa olla ylikapasiteettia Kuopiossa, kun toimitilarakentaminenkaan ei vedä. Lisäksi alueelle on tullut uusia toimijoita eikä korjausrakentamisen kohtuullinen kysyntä riitä poistamaan ylikapasiteettia. Hintataso on peruskorjauksissakin alhainen. Aikaa myöten uudisrakentamisen tarve lisääntyy ja pari-kolme vuotta vallinneet vaisut markkinat piristyvät, mutta suureen kasvuun en usko”, arvioi Pennanen.
Myös Lujatalon aluejohtaja Heikki Jalkanen toteaa uudisrakentamisen polkevan paikallaan Itä-Suomessa pois lukien vuokra-asuntotuotanto maakuntakeskuksissa.
”Valopilkkuina ovat sairaaloiden sekä muiden hoito- ja hoivayksiköiden urakat. Peruskorjaustöiden kysyntä on kasvanut taloyhtiöiden aktivoiduttua. Kunnilla peruskorjausvelka näyttää yhä lisääntyvän kireän talouden vuoksi. Urakkakilpailu on erittäin tiukkaa.”
Skanska Talonrakennuksen yksikönjohtaja Tarmo Stjernan mukaan Itä-Suomen talonrakentamisen näkymät eriytyvät edelleen viime vuosien trendien mukaisesti.
”Etelä-Savossa on selkeästi hiljaisinta, kun Pohjois-Karjalassa ja varsinkin Joensuussa toimeliaisuus on korkeimmalla. Pohjois-Savossa rakentaminen on pysynyt Kuopion seudulla kohtuutasolla mutta ei enää yllä vuosikymmenen alun vilkkauteen.”
”Julkinen palvelurakentaminen sairaala- ja koulu-urakoineen ylläpitää parhaiten uudisrakentamista asuntorakentamisen supistuessa. Korjausrakentaminen kehittyy tasaisesti. Mielenkiinto on kasvanut muuntorakentamiseen eli mm. toimisto- ja liiketilojen muuttamiseen asunnoiksi. Työkannan supistuessa ja alueellisten keskisuurten yritysten tullessa uusille markkinoille on urakkakilpailu kiristynyt etenkin Kuopion seudulla. Se rasittaa kannattavuutta ja luo epätervettä hintatasoa”, toteaa Stjerna.
Pieksämäkeläisen Rakennusliike U.Lipsasen toimitusjohtaja Antti Lipsanen yhtyy kollegojensa näkemyksiin, mutta on hiukan optimistisempi ensi vuodesta. Suurimpana kriittisyystekijänä hän pitää asuntokaupan kehitystä.
”Jos se hyytyy vielä lisää nykyiseltä melko hiljaiselta tasolta, on negatiivinen vaikutus koko rakennusalaan suuri ja laajakantoinen. Iso vaikutus markkinoihin on myös kuntasektorin investoinneilla.”
Mikkeliläisen JL-Rakentajat Oy:n toimitusjohtaja Matti Pätynen näkee loppuvuoden suhdannetilanteen pysyvän Itä-Suomessa kokonaisuutena suunnilleen alku- ja viime vuoden tasolla.
”Myönteisimmät näkymät ovat Kuopiossa ja Joensuussa. Etelä-Savossa on hiljaisempaa, samoin Kainuussa. Kaupan ja muun palvelualan sekä julkisen sektorin rakennusinvestoinnit ovat vähentyneet.”
”Rakennusinvestointeja suunnittelevien yritysten kasvuhalua rajoittavat edelleen rahoituksen saannin tiukentuminen sekä talousnäkymien epävarmuus. Siksi en usko investointien lisääntyvän. Samoin kansalaisten varovaisuus jatkuu, mikä hidastaa asuntokauppaa. Asuntotuotantoon vaikuttaa myös tonttipula maakuntakeskuksissa. Oikeankokoiset ja -hintaiset sekä tasokkaat pienet asunnot käyvät maakuntakeskuksissa yhä hyvin kaupaksi. Kokonaisuutena odotan ensi vuodesta hieman tätä valoisampaa.”
Julkissektorien peruskorjausinto hiipuu
Korjausrakentamiseen keskittyneen Kuopion Monirakennus Oy:n toimitusjohtaja Pasi Pitkäsen mukaan korjausrakentaminen näyttää säilyvän varsin vilkkaana loppuvuonna ja ensi vuoden alkupuolella taloyhtiöiden saneerausurakoiden ansiosta.
”Ne tasapainottavat markkinoita kuntasektorin urakkakysynnän hiljennyttyä korjausvelan kasvusta huolimatta. Kilpailutilanne jatkuu tiukkana. Kannattavuutta on turvattava parantamalla koko ajan omaa toimintaa ja innovoimalla uusia toimintatapoja.”
Savonlinnalaisen Rakennusliike Terho Kaskinen Oy:n toimitusjohtaja Terho Kaskinen arvioi urakkakysynnän ja kannattavuuden putoavan voimakkaasti vuoden lopulla tähänastisesta kohtalaisesta tasosta.
”Ensi talvesta ja koko vuodesta tullee hyvin haasteellinen tarjouspyyntöjen vähyydestä päätellen. Kuntasektori ei pysty investoimaan riittävästi edes peruskorjauksiin saati uudisrakentamiseen selkeistä tarpeista huolimatta eivätkä yrityksetkään investoi toimitiloihin. Nyt koko Suomi tarvitsee isoa kilpailukykyloikkaa, jotta talouden ja rakentamisen rattaat lähtisivät taas pyörimään.”
Rakennustuoteteollisuutta edustava siilinjärveläisen Lujabetoni Oy:n toimitusjohtaja Mikko Isotalo on varovaisen optimistinen ensi vuoden näkymistä.
”Aistittavissa on orastavaa kysynnän kasvua, mutta mihinkään reaalinäyttöön se ei vielä perustu. Uskon kuitenkin taantuman pohjan ohittuvan rakennustuotealalla. Kasvu jää kuitenkin maltilliseksi ja alueellisesti valikoivaksi. Paljon riippuu suurhankkeista. Äänekosken erittäin nopealla aikataululla rakennettava sellutehdas lisää työkantaa Pohjois-Savossakin. Finnpulpin sellutehdashanke olisi Kuopion seudulle kuin lottovoitto vuosikymmenen loppupuolelle.”
”Kaupan rakentaminen säilyy matalana tilojen ylikapasiteetin ja heikon ostovoiman vuoksi eikä uudisasuntorakentaminenkaan kasvane olennaisesti. Huomionarvoista on, että talonrakentaminen on keskittynyt yhä rajummin pääkaupunkiseudulle. Jopa lähes 70 prosenttia koko maan euromääräisestä volyymistä tapahtuu siellä. Tällä on suuri aluepoliittinen suora sekä välillinen merkitys”, sanoo Isotalo.
Työllisyys heikentynyt tuntuvasti
Itä-Suomen rakennusmarkkinoiden arvo oli viime vuonna 2,4 miljardia euroa eli kahdeksan prosenttia koko maasta. Rakentaminen työllisti alueella vuoden alkupuoliskolla keskimäärin 13.250 henkilöä, mikä on 2750 viime vuoden samaa ajankohtaa vähemmän. Työpaikkamenetys on siten merkittävä.
Kesällä Itä-Suomessa aloitetut talonrakennustyöt putosivat 19 prosenttia viime vuodesta. Rakennuslupien vähennys oli vielä suurempi, 24 prosenttia. Asuntorakennuskohteiden määrä laski 12 prosenttia reiluun 2 000:een. Rivitaloaloitukset kasvoivat vielä hieman, mutta aloitusluvat putosivat jyrkästi, yli 40 prosentilla. Omakotitaloaloitukset vähenivät 27 prosentilla eli yli neljänneksellä. Kerrostaloaloituksetkin supistuivat kahdeksalla prosentilla ja niiden aloitusluvat vähenivät viidenneksellä. Heikko lupakehitys antaa viitteitä asuntorakentamisen kiihtyvästä vähenemisestä ensi vuonna.
