Taikooko tekoäly talotekniikkatiedon virtaamaan?
Talotekniikka on kuin rakennuksen verisuonisto, koska se huolehtii käyttäjien hyvinvoinnista, mukavuudesta ja suorituskyvystä. Tämän monimutkaisen järjestelmän hermokeskuksena toimii taloautomaatio, talon aivot, joka antaa omistajalle mahdollisuuden optimoida energiankulutusta ja tunnistaa arvoon liittyviä riskejä jo ennen niiden toteutumista.
Valitettavasti todelliseen rakennukseen ja sen rakennustuotteisiin sisältyvä tieto jää usein käyttämättä. Tietovirta arjessa usein pysähtyy, kun poimitaan PDF-kuvasta numeroita. Tutkimuksista (Aalto yliopisto 2023 ja Autodesk 2022) käy ilmi, että viidesosa rakennusalan työajasta menee oikean tiedon etsimiseen, ja pahimmillaan 40 % tuotetusta tiedosta jää kokonaan hyödyntämättä. Miksi näin? Yksinkertaistaen siksi, että esimerkiksi talotekniikkatuotteiden toimitusketju ei ole digitalisoitu niin, että tieto kulkisi koneluettavana saumattomasti suunnittelumalleista hankintaan, tukkureille, asennukseen ja aina ylläpidon vaiheeseen asti. Lopputuloksena konetta ei saada töihin rakennuksen todellisten tuotteiden hiilijalanjälkitietojen laskemiseen tai optimointiin – saati, että voitaisiin automatisoida vaikkapa ilmansuodattamien varastokierto.
Utopiaa? Ei todellakaan.
Tekoäly yhdessä modernien data-alustaratkaisujen kanssa voi auttaa tässä tiedon rikastamisessa, poiminnassa ja siirtämisessä. Tämä edellyttää lähtödatassa vakioarvoin linkitettyä tietosisältöä ja ihmisen ohjeistusta tekoälyagentille esimerkiksi suunnittelutiedon rikastamiseen annettujen vaatimusten pohjalta. Yksi tekoälyagentti käy tuotekombinaatioita läpi ja sovittaa ne suunnittelijan toiveisiin, toinen rakentaa osaluettelon automaattisesti urakoitsijan tarpeista, kolmas seuraa reaaliajassa hiilijalanjäljen toteutumista ja neljäs ehdottaa urakoitsijalle tuotekombinaatioita hankintaa varten hinta ja varastosaldojen pohjalta. Hienous on vielä se, että agentteja voidaan ketjuttaa synnyttämään esimerkiksi rakennuslain edellyttämä rakennuksen ilmastoseloste ja rakennustuoteluettelo – kaikki suoraan koneellisesti oikeiden tuotteiden avulla. Bonuksena suunnittelijan, urakoitsijan ja kiinteistön omistajan tietotyö muuttuu tiedon kerääjästä prosessin validoijaksi. Myös ylläpito saa koneluettavat lähtötiedot omille tekoälyagenteille.
Utopiaa? Ei todellakaan, sillä ensimmäiset kokeilut tehty ja kaupalliset sovellukset kehitetty. Valmiina on jo suunnittelukoodisto tietomallien linkittämiseen, tuotetietokannat, moniagenttialustat ja hiilijalanjäljen laskentamallit. Tämä ei vielä riitä ja siksi tulevat vuodet edellyttävät KIRA-alamme systemaattista investointia tiedon vakiointiin ja talotekniikan tekoälyosaamiseen. Herkullista on yhdistää ihmisten luovuus muuttaa prosessit dataksi, tekoälypalvelut ja kestävyysvaatimukset. Nämä avaavat mielestäni erinomaisen kansainvälisen markkinamahdollisuuden talotekniikka-alalle luoda Suomeen jotain uniikkia osaamista.
Kirjoittaja Tommi Arola on Rakennustietosäätiö RTS sr. tutkimusjohtaja.
