Syrjällään: Raamiratkaisusta kehysriiheen
Rakennusalalle saatiin työmarkkinasopu, kun Rakennusteollisuuden kahdeksan sopimusalaa sorvasivat raamiratkaisusta omat kaksivuotiset työehtosopimuksensa. Loppujen lopuksi kierros meni varsin hyvin putkeen, neuvottelutulos syntyi vanhan sopimuksen viimeisenä voimassaolopäivänä. Kustannuksiltaan uudet työehtosopimukset noudattavat raamin tasoa. LVI-asennuksen tekstimuutokset olivat vähäisiä.
Työmarkkinasauna ei ehtinyt kunnolla lämmitä, mutta maan hallituksen ensi viikon kehysriihessä hiki ja kyyneleet virtaavat. Hallituksen pitää ensin päättää, paljonko loppuvaalikaudelle tarvitaan säästöjä ja lisätuloja jo aiemmin sovitun lisäksi, ja sitten uskaltaa päättää, paljonko niitä tehdään ja mihin ne kohdistuvat. Teoreettisena harjoituksena asia on varsin selkeä: valtiontalouden sopeutustarve on tuoreimman arvion mukaan haarukassa 2,5 – 3,8 miljardia euroa, ja se voidaan saavuttaa menoja leikkaamalla, veroja korottamalla tai sitten näitä molempia tekemällä. Ongelmat syntyvät siirryttäessä soveltavaan vaiheeseen: päähallituspuolueilla on hyvin erilaiset näkemykset tarvittavista toimenpiteistä ja niiden kohdentamisesta. Julkisuudessa on etukäteen ripustauduttu vahvasti omiin lähtökohtiin.
Hallitusohjelmaa laadittaessa talouskasvu sovitettiin tietoisesti ylioptimistiseksi. Viime vuoden lopun sukelluksen jälkeen maailma näyttää nyt hieman paremmalta, vaikka viestit ovatkin varsin ristiriitaisia ja myönteiset uutiset sisältävät suuria varauksia. Taantumasta lamaan putoaminen on kuitenkin hieman epätodennäköisempää kuin pari kuukautta sitten.
Positiivisia merkkejä ovat osakekurssien ja pankkien vahvistuminen. Ongelmamaiden valtionlainojen korot ovat laskussa. USA:ssa usko markkinoiden elpymiseen ja työllisyyden paranemiseen on kasvanut.
Synkkiä merkkejä tulee Iranista, jonka selkkausherkkä tilanne nostaa öljyn hintaa. Euroopassa hinnannousun vaikutusta syventää euron arvon heikentyminen dollariin verrattuna. Velkakriisi ei ole hävinnyt mihinkään vaan sumentunut tukitoimenpiteiden taakse. Kreikan, Italian, Portugalin ja Espanjan talousnäkymät eivät kaksisia ole.
Miten tämä kaikki sitten vaikuttaa rakentamiseen ja LVI-asennuksiin?
Rakennusalan suhdanneryhmän mukaan asuntoaloitukset vähenevät tänä vuonna 10 %:lla 27 000 – 29 000 kappaleeseen viime vuoteen verrattu. Uudistuotannon lasku ei tänä vuonna paljoa vaikuta talotekniikkaan, sillä aloitettavien kohteiden loppuunsaattaminen antaa työtä vielä ensi vuonna. Pudotusta tasaavana elementtinä toimii korjausrakentaminen, sillä korjausikään tulevien taloyhtiöiden ja julkisten rakennusten määrä kasvaa koko ajan. Lisääntyvät putkivuodot pakottavat ennemmin tai myöhemmin toimenpiteisiin. Liiketiloissa vetovoimatekijät ylläpitävät pakkotahtista uudistamista.
Sinällään myönteisiä näkymiä heikentävät julkisen talouden säästötoimet sekä kotitalousvähennyksen leikkaus. Toisaalta rahoituksen saatavuus ja matala korkotaso tukevat korjausten käynnistämistä. Toivottavasti tulevista korjausrakentamisen energiamääräyksistä saadaan sellaiset, että yhtään taloa ei korjata ilman energiatehokkuuden parantamista.
Putkiremontti on tällä hetkellä, jälleen kerran, hyvin ajankohtainen asia mediassa ja taloyhtiöissä. Talotekniseen peruskorjaukseen on aitoa tarvetta, sillä korjausvelan kasvu kiihtyy lähivuosina. Tulemme kevätkaudella viestimään ennakoivan huollon ja kunnossapidon merkityksestä rapistumisen ehkäisijänä sekä rohkaisemaan taloyhtiöitä ja kiinteistönomistajia käynnistämään välttämättömät LVI-korjaukset ennen kuin on liian myöhäistä.
Teksti: Jari Syrjälä
