Suunnittelulla eroon kosteusvaurioista

Merkittävien kosteusvaurioiden korjauksien osuus on seitsemän prosenttia koko talonrakentamisen arvosta. Tämä olisi säästettävissä, jos kosteusongelmat päätettäisiin ehkäistä niiden korjaamisen sijaan.
Suomen koulut, päiväkodit ja sairaalat ovat suurelta osin elinkaarensa päässä. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan 12–18 prosentissa kouluista ja päiväkodeista on kosteusvaurioita ja 15 prosenttia julkisista hoitotiloista on kiireellisessä korjaustarpeessa.
Kosteusongelmat eivät koske vain vanhaa rakennuskantaa. Kolme vuotta sitten valmistuneen Kanniston koulun opetustiloista 16 on jo nyt remontin alla.
”Näistä 16 tilasta noin puolet on sellaisia, että betonilattian kosteus on 85 prosenttia, mikä ylittää suositukset”, sanoo Vantaan toimitilapäällikkö Pasi Salo.
Huonon sisäilman aiheuttamien terveyshaittojen hoitaminen aiheuttaa kaikkiaan 375 euron laskun yhteiskunnalle jokaista suomalaista työikäistä kohden. Eduskunnan tarkastusvaliokunta ehdottaa lisäpanostusta rakentamisen laatuun. Kymmenen prosentin vuosittainen lisäpanostus rakentamisen laatuun maksaisi itsensä takaisin pelkästään terveydellisten haittojen vähenemisenä.

Korjaaminen on kallista
Toimistoja, kouluja, sairaaloita ja muita julkisia rakennuksia korjataan jo nyt vuosittain 4,6 miljardilla eurolla. Kaikkien nykyisten kosteus- ja homevaurioiden poistaminen kerralla maksaisi yli miljardin lisää.
Rakentamiseen osallistuu valtava määrä eri osapuolia: suunnittelijoita, urakoitsijoita ja konsultteja. Vastuut ja tehtävät jaetaan projektin alkuvaiheessa. Kosteusvahingot ovat ehkäistävissä, mutta tilaajan on osattava yksityiskohtaisesti vaatia, mitä haluaa.
”Rakennus rakennetaan suunnitelmien mukaan. Suunnitelmiin ei mene mitään, mitä ei ole määrittelyissä. Ja määrittelyihin ei mene mitään, mitä tilaaja ei osaa vaatia”, A-Insinöörien korjaussuunnitteluyksikön johtaja Mikko Tarri selventää.
Tarrin mukaan alan ongelma on se, että lain määräämiin vähimmäisvaatimuksiin luotetaan liikaa.
”Kun lopputulos on nippa nappa hyvä, se riittää. Tosiasiassa hyvän ja riskittömän eteen on tehtävä valtavan paljon enemmän.”

Jaettu vastuu
Ennen vanhaan rakentamisen volyymit olivat pienempiä ja aikataulut rauhallisempia. Porukat eivät vaihtuneet, vaan työmiehet tunsivat toisensa ja osaamisensa. Valmiin talon seinään kiinnitettiin kaiverrettu laatta kertomaan kuka talon oli rakentanut, ja rakennusmestari vastasi omalla henkilökohtaisella maineellaan rakentamisen laadusta.
Nyt tilojen omistus ja käyttö ovat osin erkaantuneet. Vastuut on ketjutettu peräkkäin ja suunnitelmissa kaikki tekeminen tapahtuu passiivissa: ”tehdään”, ”hallitaan”, ”valvotaan”. Kukaan ei vastaa lopputuloksesta.
”Laadun sijasta korostuu raha. Se, joka tekee nopeimmin ja halvimmalla on hyvä tyyppi. Vastuullisten toimijoiden on vaikea pysyä hintakilpailussa mukana. Aina löytyy taho, joka ylittää rakennusmääräysten asettaman riman vain nippa nappa, jos muuta ei ole kysytty”, Tarri kuvaa.

Tietomallit ehkäisemään kosteusongelmia
Moderni rakennus on teknisesti haastava suunnittelukohde. Sellaista moniosaajaa, joka yksin osaisi ennakoida kaikki ongelmat rakennuksen elinkaaren aikana, ei löydy. Ratkaisu ongelmaan saattaisi löytyä tietomalleista.
”Tulevaisuudessa terveen rakennuksen rakentamiseen tarvittava reseptiikka löytyy työohjeineen tietomallista. Muovimattoa ei yksinkertaisesti enää pääse asentamaan märän betonin päälle”, Mikko Tarri kuvailee.
”Betonin sisään asennetaan anturit, jotka mittaavat betonin kosteutta paitsi rakentamisen myös käytön aikana. Poikkeamat mittauksessa aiheuttavat hälytyksen, jos välipohjaan kertyy myöhemmin kosteutta. Kaikista projekteista kertyvä tieto puolestaan auttaa optimoimaan rakentamisaikaisia olosuhteita sekä ennen kaikkea rakentamaan terveempiä taloja.”