Suomi-cleantech vahvassa vedossa
Suomalainen cleantech-osaaminen kiinnostaa kaikkialla maailmassa ja alan globaali kasvu on kovaa. Etenkin Aasia ja Afrikka ovat cleantechille potentiaalisia kasvavia talouksia. Suomen vientitaktiikassa on vielä petrattavaa.
Ympäristöteknologiayritys Doranovan toimitusjohtaja Pasi Mäkelä uskoi clenatech-buumiin jo kaksikymmentä vuotta sitten, mutta alan pioneeri sai odottaa vielä viisitoista vuotta, ennen kuin alkoi tapahtua.
”Cleantechin odotusten lunastamisen aika on nyt”, toteavat Mäkelä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen.
”Maailmalla on käsitys, että suomalaiset ovat cleantechissä edelläkävijöitä. Suomalaisosaamisella on todella kova maine ja ovet ovat käytännössä avoinna joka suuntaan. Alan vahva globaali kasvu edesauttaa tilannetta. Yritysten ei tarvitse kuin pysyä tässä mukana, niin isoa kasvua on odotettavissa”, kuvaa määrätietoista vientikauppaa viimeiset viisi vuotta tehnyt Mäkelä.
Myös Suomen hallitus uskoo kotimaisen osaamisen menekkiin. Satosen mukaan cleantech lukeutuu maamme keskeisimpiin vientituotteisiin.
”Metsäalan sekä tietojärjestelmien asiantuntemuksen lisäksi suomalainen cleantech-osaaminen on jo pitkään ollut maailman huipputasoa. Meillä on todella paljon erilaista osaamista aina aaltotekniikasta lähtien. Koko uusiutuvan energian saralla Suomella on paljon annettavaa globaalissa mittakaavassa”, Satonen sanoo.
Rahoituksen pullonkaulat voidaan selättää yhteistyöllä
Etenkin Aasia ja Afrikka ovat cleantechille potentiaalisia kasvavia talouksia. Mäkelän mukaan Suomella on vientitaktiikassa vielä petrattavaa muihin länsimaihin nähden.
”Cleantech-viennissä kaikki kulminoituu rahoitukseen. Valtaosalla asiakasmaista ei ole mahdollisuuksia rahoittaa infraa itse. Näissä tilanteissa valmiiden rahoituspakettien tarjoaminen osana myyntiä on ratkaisevaa, kuten esimerkiksi saksalaiset ja ruotsalaiset ovat tehneet. Valtio ei voi olla cleantechissä lainoittajana, mutta esimerkiksi takausten kautta pääomat saadaan kerättyä takaisin ajan myötä. Myös korkotukiluottojärjestelmä on ollut viisasta kehitysapupolitiikkaa ja mahdollistanut monien cleantech-hankkeiden menestyksen kansainvälisesti.”
Satonen vakuuttaa, että näitä haasteita ymmärretään myös valtiojohdon tasolla.
”Uusi hallitus tukee suomalaisten yritysten vientiä esimerkiksi Finnfundin ja Team Finlandin kautta. Lisäksi haluamme, että pienet ja keskisuuret yritykset ovat laajemmin edustettuina vientisektorilla.”
Mäkelä yhtyy Satosen näkemykseen. Hän myös toivoo entistä aloitteellisempaa yhteistyötä alan toimijoiden kesken.
”Suomen cleantechin pullonkaulana on, että alan todelliset yritykset ovat pieniä. Tämä on haaste, sillä kilpakumppaneina on usein isoja kansainvälisiä toimijoita. Uuden vientimaan valloittaminen on myös isompi ponnistus, jossa yhteistyöstä on ratkaiseva etu. Uskon, että yhteistyörakenteiden merkitys alalla vain kasvaa tulevaisuudessa.”
Suomalainen biokaasulaitos suosittu turistikohde
Mäkelän mukaan pitkä kokemus on opettanut, että ympäristön hyväksi tehtävät asiat alkavat tapahtua isossa mittakaavassa vasta, kun niistä saadaan luotua kannattavaa bisnestä.
Etenkin Doranovan kehittämä kaatopaikan tuottojärjestelmä -konsepti kerää suurta kiinnostusta maailmalla. Potentiaaliset ostajat saapuvat ihmettelemään Doranovan biokaasulaitosten toimintaa aina kaukaisinta Aasiaa ja Afrikkaa myöten, viimeisin ryhmä saapui elokuussa Intian Vadodarasta.
Miljoonakaupunkien edustajissa jepualaisen biokaasulaitoksen syrjäinen sijainti herättää väistämättä hämmästystä, mutta vierailun myötä viriää usein ideoita laitoksen rakenteen muokkaamiseksi omiin kohdemaan tarpeisiin sopivaksi.
Mäkelän mukaan etenkin tuotannon raaka-aineet sekä laitoksen kannattavuus ja investointikustannukset kiinnostavat.
”Suurin ahaa-elämys syntyy, kun vierailijat näkevät omin silmin, ettei jäte olekaan jätettä vaan tuottavaa raaka-ainetta”, Mäkelä sanoo.
