Suomenlinnassa toimiva allianssi

Allianssimalli toimi Suomenlinnan huoltotunnelin korjauksessa.

Tämän vuoden alussa valmistunut, Suomen pienin allianssihanke osoitti toimivuutensa. Vaikea hanke saatiin valmiiksi tavoiteaikataulussa ja budjetin mukaan.

Jos allianssihengen voisi pullottaa, se onnistuisi, kun hankkeen tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan edustajat saapuvat yhdessä haastatteluun. Vaikka työ on jo valmis, kaikki puhkuvat intoa ja yhteishenkeä. Myös onnistumisesta iloitaan yhdessä.

”Kaikkein parasta hankkeessa olivat ihmiset ja se mitä oppi, kun teki yhdessä töitä.” ”Vuorovaikutus ja hankkeen hyvä henki olivat ihan parasta.” ”Keskustelu ja yhdessä tekeminen.” ”Arvoa rahalle, tehokkuus ja into.” Näin listaavat Ulla Räihä Suomenlinnan hoitokunnasta, Klaus Einsalo Pöyryltä sekä Riikka Virtanen ja Joonas Rinkinen YIT:ltä Suomenlinnan tunnelihankkeen onnistumista.

”Allianssi oli järkevä ase taklata yllätyksiä täynnä oleva merenalaisen tunnelin korjaushanke. Meillä oli tiedossa pieni ja vaikea hanke. Meren alla kulkeva tunneli, joka saattoi sisältää korjaajalle vaikka millaisia yllätyksiä. Epäilimme, että kiinnostaako näin pieni hanke ketään”, Räihä kertoo.

Allianssivaihtoehto tuntui järkevältä tavalta ratkaista hankkeen haasteet.

”Tosin mietimme, että ammummeko nyt tykillä hyttystä eli onko allianssi liikaa työtä vaativa vain seitsemän miljoonan euron hankkeessa”, Räihä jatkaa.

Epäilykset osoittautuivat vääriksi. Koko ryhmä on sitä mieltä, että hankkeen pienuudesta huolimatta allianssi oli juuri oikea tapa toteuttaa hanke.

Kevytsuunnittelulla eteenpäin

Einsalon mielestä suunnittelu toteutettiin hankkeessa järkevästi: ”Heti alussa päätimme, että suunnittelu tehdään kevyesti. Suunnitelmaa haluttiin testata työn aikana”,

”Kun matkan varrella tunnelissa paljastui yllätyksiä, pystyimme testaamaan erilaisia vaihtoehtoja ja muuttamaan suunnitelmia ketterästi. Tällä tavoin yhdessä tekeminen teki työprosessista tehokkaan”, Einsalo selvittää allianssin hyötyä projektissa.

Einsalo myöntää, että ketteryys vaatii myös suunnittelijalta joustavuutta.

”Harvemmin tapahtuu niin, että työnjohtaja soittaa suunnittelijalle tunnelin suulta työajan ulkopuolella ja kysyy, että voitaisiinko tehdä jokin asia uudella tavalla. Tässä projektissa näin toimittiin”, hän kuvailee.

Einsalon mielestä kokemus osoittautui hyväksi: ”Oli mainiota, että työntekijöillä on rohkeutta sekä tehdä päätöksiä, että keskustella vaihtoehdoista. Kaikilla oli enemmän vastuuta oman työnsä suunnittelusta. Se edisti ketteryyttä, loi yhteishenkeä ja teki projektista onnistuneen.

Riikka Virtanen YIT:ltä kertoo, että esimerkiksi tunnelin pienuus aiheutti työn suunnitteluun omat haasteensa.

”Joustoja ja järjestelyjä tarvittiin jo ihan liikenteen järjestelyssä työmaalla. Koska kaikki aika haluttiin käyttää hyödyksi, piti haasteet ratkoa ketterästi”, Virtanen toteaa.

Työmaa kaupungin paraatipaikalla

Erikoista Suomenlinnan tunnelihankkeessa oli sen saama huomio. Jo itse tunneli on erityislaatuinen ja se herätti kiinnostusta.

Suomenlinna on tunnettu matkailukohde ja maailmanperintökohteena se kiinnostaa. Lisäksi tunnelityömaan mantereen puoleinen pää sijaitsi Helsingin paraatipaikalla eli Kaivopuistossa. Rakennusaikana Kaivopuistossa järjestettiin myös useita suuria yleisötapahtumia, muun muassa valtava Suomi 100 -tapahtumiin kuuluva lentonäytös.

Hankkeessa päätettiinkin panostaa myös työmaatukikohtiin. Esimerkiksi työmaakopit toteutettiin niin, että niissä osa seinistä oli lasia. Työstä haluttiin näinkin tehdä avointa ja näkyvää.

”Työmaatukikohdan sijainti oli haasteellinen, mutta avoimuudella ja yhteistyöllä saimme aikaan sen, että negatiivista palautetta ei tullut. Otimme itse yhteyttä esimerkiksi tapahtumien järjestäjiin ja kysyimme, mitä meidän pitää ottaa huomioon ja voimmeko olla jotenkin avuksi. Niinpä esimerkiksi lentonäytöksen ruokarekoille ja taiteiden yön tanssiesityksen saatiin sähköä työmaalta”, kertoo hankkeen vuorovaikutuskoordinaattori Joonas Rinkinen.

Allianssiryhmää ilahduttikin, kun työmaa oli ehdolla Helsingin kaupungin järjestämässä Rakentamisen ruusu -kilpailussa. Kilpailussa kiitettiin erityisesti hankkeen vuorovaikutusta.

Esimerkiksi alueen asukkaita kuunneltiin ja heitä informoitiin hankkeen alusta loppuun. Näin saavutettiin luottamus.

”Satsasimme viestintään ja tiedotukseen ja se kannatti. Meillä oli kokouksia, seurantaryhmää, nettitiedotusta – olimme läsnä. Jos tuli jokin ikävä asia eteen, siitä kerrottiin samalla tavoin kuin positiivista asioista. Näin saimme aikaan vankan luottamuksen”, Räihä kertoo.

Enemmän kuin projekti

Räihä on tyytyväinen sekä hankkeen kulkuun, että lopputulokseen: ”Tämä oli enemmän kuin projekti. Kyllä yhteinen henki ja yhdessä tekeminen tartutti intoa meihin kaikkiin.”

Räihän mielestä kaikki osapuolet pelasivat yhteen mainosti. Allianssihenki saatiin aikaan ihan kaikissa hankkeeseen osallistuneissa.

”Kun joululounaalla kiertelin juttelemassa tekijäporukoiden kanssa, oli hauska huomata, miten ihan kaikki suurten yritysten edustajista ihan pienempiin aliurakoitsijoihin puhui meidän hankkeesta. Tunnelma oli todella hyvä ja kaikki olivat omaksuneet allianssin yhdessä tekemisen”, hän kuvailee.

”Koko projektin sisällä oli erinomainen yhteistyön henki ja meille tilaajille toi luottamusta se, että takana oli ison firman selkänojaa.”

Suomenlinnan huoltotunnelin peruskorjaus:
• Hankkeen budjetti noin 7 miljoonaa euroa
• Tilaaja Suomenlinnan hoitokunta
• Allianssikumppanit YIT ja Pöyry
• Tunneli suljettiin korjaustöitä varten huhtikuussa 2017
• Tunneli avattiin pelastuslaitokselle joulukuussa 2017, viimeistelyjä tehtiin helmikuulle 2018.