Suuri rakennusalan koulutusuudistus Tampere3 vastatuulessa

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ovat jo nyt suuria rakennusalan kouluttajia Suomessa. Yhdessä niistä olisi määrä tulla Suomen merkittävin rakennusalan osaamiskeskittymä.

Keskiviikko-iltana TTY-säätiö kuitenkin tiedotti laittavansa hankkeen jäihin.

”TTY-säätiön hallitus on päättänyt keskeyttää Tampere3-korkeakoulufuusion valmistelun. Valmistelun jatkaminen edellyttää yliopistoyhteisöiltä yhteistä näkemystä säätiöyliopiston strategisesta johtamisjärjestelmästä. Erityisesti on välttämätöntä, että korkeakoulujen hallitukset sitoutuvat uuden säätiön sääntöihin”, kerrotaan säätiön tiedotteessa.

Lisäksi säädekirjaan tarvitaan TTY-säätiön sulautumiseen liittyviä reunaehtoja. Edelleen edellytetään siirtymävaiheen kustannuksiin vaadittua 50 miljoonan euron lisärahoitusta, yliopiston pääomittamista 200 miljoonalla eurolla, realistista aikataulua sekä hankeorganisaation uudistamista. Säätiön mukaan opetuksen ja tutkimuksen laatu heikkenisi merkittävästi ilman riittävää lisärahoitusta ja pääomittamista.

”TTY-säätiön hallitus on käynyt läpi hankkeen nykytilan sekä kolmen korkeakoulun taloudellisesta tilanteesta ja hankejohtamisesta tehdyt due diligence -raportit. Uuden yliopiston toiminnan käynnistäminen vuonna 2018 ei ole mahdollista. Nykyinen hankeorganisaatio tulee lakkauttaa. Mikäli asetetut reunaehdot toteutuvat ja hankevalmistelu jatkuu, hankeorganisaatio on kokonaisuudessaan rakennettava uudestaan”, TTY-säätiöstä kerrotaan.

Lupaavat suunnitelmat

Tampere3:ssa ajatuksena olisi, että rakennustekniikan kandidaatin ja rakennustekniikan AMK-insinöörin tutkintoja suorittavilla opiskelijoilla on osa opinnoista yhteisiä. Yhteisiä opintoja tulisi olemaan sadan opintopisteen verran eli noin puolet tutkinto-ohjelmien opinnoista. Harjoitustöissä AMK-opiskelijat ja yliopisto-opiskelijat ovat omissa ryhmissään.

”Uusien tutkintojen sisällöt on jo pääpiirteittäin suunniteltu. Yhteisen opetuksen suunnittelua on helpottanut tutkintojen osaamisalueiden yhteneväisyys. Molemmissa korkeakouluissa opetetaan muun muassa rakennustuotantoa, rakennesuunnittelua ja infran rakentamista. Talotekniikkaa opetetaan nykyään vain TAMKissa, mutta yhteistyön myötä meidänkin opiskelijat voivat sitä taas opiskella”, kertoo TTY:n rakennustekniikan laitoksen johtaja Matti Pentti.

Yhteisiä opintoja on kolmena ensimmäisenä opiskeluvuotena, minkä jälkeen tutkinnot suoritetaan loppuun erillään. Tutkintojen erilaiset profiilit halutaan säilyttää: DI-tutkinnon matemaattis-luonnontieteellinen pohja on vahvempi ja opinnot ovat teoreettisempia, kun taas AMK-tutkinnon tavoitteena on käytännöllisemmät valmiudet. Opiskelijoilla on kuitenkin joustava mahdollisuus hakea AMK-insinöörin tutkinnosta tekniikan kandidaatin tutkintoon ja siitä edelleen DI-tutkintoon ja toisin päin.

Rakennustekniikan kandidaatin ja rakennustekniikan AMK-insinöörin tutkinto-ohjelmissa aloittaa vuosittain kummassakin noin sata uutta opiskelijaa.

TTY:n ja TAMKin rakennusalan opettajat ja tutkijat ovat tehneet yhteistyötä jo vuosikymmenien ajan, mutta Tampere3-prosessi on entisestään tiivistänyt yhteistyötä. Myös opiskelijat ovat olleet mukana valmistelutyössä.

”Opetussuunnitelmatyötä on viety eteenpäin hyvässä hengessä. Hyvästä koulutusyhteistyöstä kertoo myös koordinoimamme RAKSA-ERKO-hanke, jossa yhdessä suunnittelemme valtakunnallisia rakennusalan erikoistumiskoulutuksia”, kertoo rakennustekniikan koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki TAMKista.

Vaikka koulutusyhteistyö rakennusalalla koskee ennen kaikkea TTY:n ja TAMKin opiskelijoita, hyötyvät siitä myös Tampereen yliopiston opiskelijat, jotka voivat suorittaa rakennetun ympäristön sivuaineopintoja.