Suomeen lähetettyjä työntekijöitä koskeva lainsäädäntö uudistui
Uuden lain mukaiset velvollisuudet kohdistuvat lähettävään yritykseen eli työnantajaan, tilaajaan sekä lisäksi rakennuttajaan ja päätoteuttajaan.
Lähetetyt työntekijät ovat työntekijöitä, jotka toisessa valtiossa sijaitseva työnantaja lähettää tilapäisesti työhön toiseen EU-maahan tarjotessaan rajat ylittäviä palveluita. Uusi laki tuli voimaan 18.6.2016.
Vanhaa lakia sovelletaan edelleen Suomessa oleviin lähetettyihin työntekijöihin tai 18.6.2016 jälkeenkin tulleisiin lähetettyihin työntekijöihin, jos lähettäminen perustuu ennen uuden lain voimaan tuloa tehtyyn sopimukseen. Aiemmasta poiketen uutta lakia sovelletaan myös julkisissa hankinnoissa.
Lähettävän yrityksen pitää säilyttää samoja tietoja yrityksestä sekä lähetetyistä työntekijöistä kuin aikaisemminkin sekä asettaa tietyin edellytyksin Suomessa toimiva edustaja. Uutena velvollisuutena on pitää saatavilla lähetettyjen työntekijöiden palkkalaskelmia sekä rahoituslaitoksen (pankki) antamia tositteita palkanmaksusta. Laajempi tietojen saatavilla pitäminen koskee yli kymmenen päivää kestäviä lähettämistilanteita.
Lähettävän yrityksen sopimuskumppanin eli tilaajan pitää edelleen huolehtia käytettävissään olevin keinoin lähettävän yrityksen Suomessa toimivan edustajan asettamisesta, mutta myös edustajan tavoitettavuudesta.
Mikäli työsuojeluviranomainen ei tavoita nimettyä edustajaa, tulee tilaajan työsuojeluviranomaisen pyynnöstä selvittää missä ja miten lähettävän yrityksen edustaja on tavoitettavissa ja toimittaa tämä tieto työsuojeluviranomaiselle.
Jos lähetetylle työntekijälle ei ole maksettu työntekijöiden lähettämisestä annetussa laissa tarkoitettua vähimmäispalkkaa, hän voi ilmoittaa siitä työmaan rakennuttajalle tai pääurakoitsijalle. Jos työntekijä ilmoittaa epäkohdasta kummallekin, päättävät rakennuttaja ja pääurakoitsija keskenään kumpi asiaa selvittää.
Ilmoituksen saatuaan rakennuttajan tai pääurakoitsijan on välittömästi pyydettävä lähettävältä yritykseltä selvitys kyseiselle lähetetylle työntekijälle maksetusta palkasta ja siitä, onko palkka työntekijöiden lähettämisestä annetun lain mukainen. Rakennuttajan tai päätoteuttajan on lisäksi toimitettava lähettävälle yritykselle lähetetty selvityspyyntö ja lähettävältä yritykseltä saatu selvitys työntekijälle sekä työntekijän niin pyytäessä myös työsuojeluviranomaiselle.
Rikkomuksista laiminlyöntimaksu
Jatkossa lähettävä yritys, työn tilaaja, rakennuttaja tai päätoteuttaja voi saada uuden lain rikkomisesta laiminlyöntimaksun. Laiminlyöntimaksu on vähintään 1000 euroa ja enintään 10 000 euroa. Edustajaan ei uudessa laissa kohdisteta jälkiseuraamuksia.
Työsuojeluviranomainen määrää maksun esimerkiksi, jos lähettävä yritys ei ole asettanut edustajaa Suomeen tai ei säilytä tietoja lähetetyistä työntekijöistä lain edellyttämällä tavalla. Tilaajalle voitaisiin määrätä maksu, jos tämä ei olisi avustanut viranomaista edustajan tavoittamisessa. Rakennuttajalle tai pääurakoitsijalle voidaan määrätä maksu, jos palkanmaksua koskeva selvitysvelvollisuus laiminlyödään.
Suomessa määrätty laiminlyöntimaksu voidaan tarvittaessa periä myös toisessa EU-maissa. Uuden lain myötä viranomaisia kannustetaan myös rajat ylittävään hallinnolliseen yhteistyöhön entistä enemmän, mikä tehostaa työehtojen noudattamista ja valvontaa.
Työntekijöitä Suomeen lähettävien yritysten pitää jatkossa tehdä viranomaiselle ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä. Työntekijöiden lähettämisen ilmoittamista koskeva velvollisuus tulee voimaan vasta vuoden 2017 aikana. Ilmoituksen laiminlyönnistä voi myös seurata laiminlyöntimaksu.
Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on hoitanut vuoden 2016 alusta lähtien keskitetysti lähetettyihin työntekijöihin liittyviä erityistehtäviä mm. toiminut direktiivin edellyttämänä valtakunnallisena yhteysvirastona ja päivittänyt kansallisen verkkosivuston lähetetyille työntekijöille.
Lisää tietoa: www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/lahetetty-tyontekija
