Suomalaiset päättäjät ja asiantuntijat haluavat Suomesta energiatehokkaan rakentamisen kärkimaan

Yli 80 prosenttia rakennetun ympäristön asiantuntijoista ja päättäjistä kannattaa Suomen pyrkimistä energiatehokkaan rakentamisen kärkimaaksi. Samalla sen tiellä nähdään kuitenkin paljon sekä rakenteellisia että käytännön esteitä. Tämä käy ilmi ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin yhdessä teettämästä sidosryhmäkyselystä, johon vastasi 268 päättäjää tai asiantuntijaa julkishallinnosta, yrityksistä ja järjestöistä.
Neljä viidestä rakennetun ympäristön asiantuntijasta ja päättäjästä katsoo, että rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen ovat lähivuosien merkittävimpiä haasteita. Muutosta energiaviisaampaan elämään vauhdittavat lisääntynyt ympäristötietoisuus sekä mahdollisuus säästää rahaa ja luoda uutta liiketoimintaa.
Yli 60 prosenttia vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että rakennetun ympäristön ilmastovaikutuksia ei Suomessa ymmärretä riittävän hyvin. Rakennettu ympäristö vastaa 42 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja siitä aiheutuu 38 prosenttia hiilidioksidipäästöistä.
– Voimme hillitä ilmastonmuutosta tehokkaasti vain pureutumalla näiden lukujen takana oleviin tekijöihin. On tärkeää, että rakentamisen, kaavoituksen ja rakennusten käytön ilmastovaikutukset tiedostetaan nykyistä paremmin ja ryhdytään näillä sektoreilla pikaisiin toimenpiteisiin, asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoo.
Kyselyyn vastanneiden mukaan kaikilla näillä rakennetun ympäristön sektoreilla on parantamisen varaa energiatehokkuudessa. Organisaatioissa myös suunnitellaan ja on jo tehty paljon asioita energiatehokkuuden parantamiseksi. Esimerkiksi useassa kunnassa rakennusvalvonnan toimintaa on kehitetty neuvovaksi ja maankäytön suunnittelussa on entistä tarkemmin otettu huomioon energiataloudellisuus. Asenneilmaston myönteisyydestä viestii sekin, että lähes neljä viidestä vastaajasta kertoo energiatehokkuuden olevan osa oman organisaation toimintastrategiaa.
Erityisesti julkisella puolella toimivat katsovat, että päättäjillä ja heidän toimillaan on keskeinen rooli muutoksen edistäjinä tai estäjinä. Päätöksenteon lyhytjänteisyys sekä energiatehokkuuteen tehtyjen investointien pitkä takaisinmaksuaika asettavat esteitä kehitykselle.
Lokakuun lopussa julkistettavan ERA17-toimintaohjelman valmistelun yhteydessä tehty kysely toteutettiin syyskuussa kohdennettuna sähköpostikyselynä. Vastausprosentti oli 23.

Ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin kokoama 40-henkinen asiantuntijaryhmä on kartoittanut keinoja energiaviisaan rakennetun ympäristön saavuttamiseksi. Työryhmän laatima ERA17-toimintaohjelma julkistetaan Helsingissä pidettävässä asiantuntijaseminaarissa tiistaina 26.10.2010. ERA17-toimintaohjelman tavoitteena on, että Suomi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä asetetut päästötavoitteet etuajassa, Suomen juhlavuonna 2017.