Suomalais-venäläisen koulun hiilijalanjälkeä vähennetty merkittävästi hankeohjauksella

Helsinkiin rakentuvan Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjäljestä on tulossa keskimääräistä pienempi. Rakennus saavuttaa 10 prosentin säästön elinkaarensa hiilijalanjäljessä vain noin kaksi prosenttia suuremmilla kustannuksilla. Koulun puurunkoon sitoutuu hiiltä lähes 300 henkilöauton vuotuisten päästöjen verran. SRV:n rakentama Suomalais-venäläinen koulu valmistuu ensi vuonna.

Senaatti-kiinteistöille Helsingin Maununnevalle rakennettavan Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä on pystytty vähentämään merkittävästi ottamalla hiilijalanjälki huomioon suunnittelussa alusta alkaen. Tämä osoittaa, että hiilijalanjäljen ohjaaminen rakennushankkeen varhaisista vaiheista lähtien auttaa pienentämään päästöjä ja siten ohjaamaan kiinteistökantaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

Varhaisessa vaiheessa aloitettu ohjaus on auttanut pienentämään uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä koko sen arvioidun sadan vuoden elinkaaren aikana ainakin 10 prosenttia siihen verrattuna, mitä hiilijalanjälki olisi voinut olla ilman ohjaustoimenpiteitä. Myös hankkeen osapuolten yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli uusien käytäntöjen luomiselle, alan yhdessä oppimiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle.

Senaatti-kiinteistöillä on tavoitteena hiilineutraali kiinteistökanta vuoteen 2035 mennessä, ja kehitystyö hankkeiden ohjaamisesta pienempiin ilmastovaikutuksiin on käynnissä.

– Rakentamisessa on suuret mahdollisuudet vaikuttaa päästöjen pienentämiseen. Hanke osoittaa, että on mahdollista saada aikaan sekä arkkitehtonisesti laadukas rakennus tavoitellulla kustannuksella että ympäristön kannalta merkittäviä tuloksia, rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto Senaatista sanoo.

Keskeisenä tekijänä koulurakennuksen hiilijalanjäljen ohjauksessa oli rakennuksen rungon ja julkisivurakenteiden päästöjen arviointi arkkitehtuurikilpailuvaiheessa kustannusohjaukseen yhdistettynä. Toimet auttoivat löytämään vähähiilisemmän runkoratkaisun ja johtivat lopulta päästöjen pienenemiseen koko rakennuksen elinkaaren osalta.

Modernilla puukoululla keskimääräistä pienempi hiilijalanjälki

Uudisrakennus on valmistuessaan Suomen suurimpia ja moderneimpia puukouluja. Sen runko rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuusta, yläpohjarakenteet LVL-viilupuusta, ja julkisivu on palosuojakäsiteltyä puuta.

Puun määrää julkisivussa lisättiin suunnittelun edetessä, koska se todettiin kustannustehokkaaksi ratkaisuksi.

– Materiaalista riippumatta kaikissa rakennuksissa on mahdollisuuksia pienentää päästöjä. Kulloiseenkin rakennustyyppiin ja käyttötarkoitukseen on valittava oikeat ratkaisut, Laitto sanoo.

Hankkeessa tavoiteltiin oikeaa hinta-laatusuhdetta, ja erilaisille materiaaleille sekä ratkaisuille annettiin yhtäläinen mahdollisuus. Valittu ratkaisu täytti parhaalla mahdollisella tavalla asetetut vaatimukset sekä hinnan, laadun että ympäristötavoitteiden osalta.

Hankkeessa puurakentamisen kustannuksia nostava vaikutus on ollut reilu kaksi prosenttia betonirakentamiseen verrattuna. Kustannusten kasvua voi pitää maltillisena suhteessa saavutettuun päästöhyötyyn, joka kilpailuvaiheen suurimmat päästöt omaavaan ratkaisuun verrattuna oli 10 prosenttia.

Vähähiilistä kiertotaloutta

Suomalais-venäläisen koulun hiilijalanjälki on RTS-ympäristöluokituksen hiilijalanjälkivertailun mukaan 21 prosenttia pienempi kuin keskimääräinen koulurakennus.

– Koulurakennuksen pieni hiilijalanjälki tarkoittaa, että rakennus kuormittaa ilmastoa mahdollisimman vähän seuraavan 100 vuoden aikana. Tämänkaltainen hiilijalanjäljen ohjaus arvioimalla sitä muiden laatukriteerien rinnalla numeerisesti varhaisesta vaiheesta lähtien on vielä melko harvinaista, vaikka sillä olisi suuri potentiaali päästövähennysten saavuttamisessa laadusta ja kustannuksista tinkimättä, Tytti Bruce-Hyrkäs hanketta tutkineesta ja sen päästöohjauksesta vastanneesta Granlund Consulting Oy:stä kertoo.

Vähähiilisyyden lisäksi hankkeessa on toteutettu kiertotaloutta, kun paikalta puretun koulurakennuksen betoni- ja tiiliaines hyödynnettiin piha-alueiden maarakentamisessa. Purkubetonin murskaaminen ja hyödyntäminen paikan päällä vähentää kuljetuksen päästöjä sekä tarvetta louhia luonnonkiviaineksia rakennuskäyttöön. Lisäksi koululle tulee Senaatin aurinkoenergiaohjelman mukaisesti omat aurinkopaneelit.

– Purkutöiden myötä vanhasta koulurakennuksesta syntyi lähes 15000 tonnia betoni- ja tiilimursketta, joka saatiin hyödynnettyä täysimääräisesti piha-alueiden maanrakentamisessa. Paitsi että murske on kierrätettyä materiaalia, sillä myös vältettiin turha jäterahdin poisvienti ja uuden materiaalin rahti kohteeseen, kertoo SRV:n projektipäällikkö Reima Liikamaa.

SRV rakentaa koulua tällä hetkellä noin 80 ammattilaisen voimin. Hankkeen toteuttaminen käynnistyi heinäkuussa 2019 samalla tontilla sijainneen vanhan koulun purkutöillä. Parhaillaan työmaalla edistetään sisätöitä ja talotekniikan asennuksia. Ulkona asennetaan julkisivua sekä pian käynnistyvät koulun pihatyöt.

Uusi koulu valmistuu elokuussa 2021, jolloin oppilaat aloittavat koulunkäynnin uusissa tiloissa.