Suihkututkimus kertoo arjen hygieniasta

IDO tutki suomalaisten sekä kolmen muun Pohjoismaan kansalaisten pesutottumuksia laajassa verkkokyselyssä. Tutkimuksen mukaan aktiivi-ikäiset ja työelämässä olevat ihmiset peseytyvät useammin kuin vanhempi sukupolvi. Yli puolet alle 50-vuotiaista käy suihkussa päivittäin tai jopa useammin.

Kaikista suomalaisista 44 prosenttia käy suihkussa vähintään kerran päivässä. Eri-ikäisten suihkukäyttäytymisessä on kuitenkin eroja: 50–70-vuotiaista suomalaisista jopa 40 prosenttia peseytyy vain muutaman kerran viikossa tai vieläkin harvemmin.

Seniori-ikäisten tottumukset, mutta ehkä myös rennompi elämäntyyli etenkin vanhemman väen keskuudessa vähentää suihkussa käymisen tarvetta. Tuskin kyse on siitä, että eläkeläiset olisivat tottuneet elämään vähemmällä pesemisellä, vaan ennemminkin se kertonee elämänrytmin rauhoittumisesta: zumba-tunneille ei käydä enää päivittäin.

”Vanhempi väestö on tottunut peseytymään vain muutaman kerran viikossa – mikä taas nuoremmille voi äkkiseltään tuntua hyvinkin kummalliselta. Vielä pari vuosikymmentä sitten enemmistö ihmisistä ei varmasti käynyt suihkussa kerran päivässä – mikä nyt taas on aivan tavallista”, uskoo markkinointikoordinaattori Hanne Koveshnikov IDOlta.

Sen sijaan 18–29-vuotiaista näin harvoin käy suihkussa vain 14 prosenttia ja 30–49-vuotiaista 17 prosenttia. Käytännössä lähes puolet niin 18–29-vuotiaista (47 prosenttia) kuin 30–49-vuotiaistakin (48 prosenttia) käy suihkussa kerran päivässä.

Myös muissa Pohjoismaissa on tyypillistä käydä pesulla kerran päivässä. Näin toimi 45 prosenttia kyselyn kaikista pohjoismaisista vastaajista.

Suihkussa viihdytään kauan

Tutkimus paljastaa, että 50–70 -vuotiaat suomalaiset viettävät suihkussa myös vähiten aikaa. Heistä lähes kolmasosa (29 prosenttia) oli suihkussa korkeintaan viisi minuuttia. 18–29-vuotiaista näin nopeasti selviytyy vain joka kymmenes.

Nuorimmasta ikäryhmästä reilu kolmannes (34 prosenttia) viettää suihkussa 10–20 minuuttia ja kahdeksan prosenttia peräti 20–30 minuuttia. Pohjoismaiden kesken tässäkään asiassa ei ollut suuria eroja.

”Jokainen teini-ikäisen kanssa asunut tietää varmasti, että suihkussa saa kulumaan yllättävänkin paljon aikaa. Sitten kun aletaan itse maksaa omat vesilaskut, suihkusta selviydytään nopeammin. Myös ekologisuus on yhä tärkeämpi arvo ihmisille, mikä osaltaan saa varmasti miettimään veden käyttöä tulevaisuudessa”, Koveshnikov sanoo.

Veden tuhlaaminen jo sinänsä on tietysti ajattelematonta, mutta sillä voi olla iso taloudellinenkin merkitys. Vesi maksaa, mutta lämmin vesi vasta maksaakin. Ohessa laskelmia siitä, mitä veden tuhlaaminen maksaa, ja paljonko voi säästää veden järkevällä käytöllä.

Eri Pohjoismaiden kesken oli eroa myös siinä, miten suihkussa käyntiin suhtaudutaan. Selvästi suurimmalle osalle (70 prosenttia) suomalaisvastaajista suihkussa on kyse tarpeellisesta peseytymisestä. Muissa Pohjoismaissa enemmistölle suihku tarkoittaa ennen kaikkea rentoutumista ja nautintoa.

Tämä selittää osaltaan sen, miksi suomalaiset tekevät usein kylpyhuoneremontin vasta putkiremontin yhteydessä. Suihkussa ja pesulla käyntiä ei koeta samalla tavalla elämykseksi kuin muissa maissa. Tätä ajattelutapaa on yritetty korjata niin koti- kuin ulkomaistenkin valmistajien toimesta, mutta edelleen peseytyminen koetaan välttämättömyydeksi eikä sitä nähdä nautintona.

”Suomalaiset ovat tässäkin asiassa selvästi käytännönläheisiä ihmisiä. Erityisen ilahduttavaa on toki se, että kaikissa Pohjoismaissa vain hyvin pieni osa vastaajista ajatteli suihkussa käymisen olevan inhottava rutiini”, Koveshnikov kommentoi.

Suihku ja energiatalous

Miksi vedenkäyttötottumuksilla on merkitystä ja kuluuko suihkuveden lämmittämiseen paljon vai vähän energiaa? Tässä kohden on hyvä muistaa, että harva meistä käy kylmässä suihkussa, joten suihkuvesi täytyy joka tapauksessa ensin lämmittää.

Suihkussa käynnin aikana kulutetusta vedestä noin 60 prosenttia on lämmintä vettä, joten 20 minuutin pesuhetki kuluttaa noin 8,4 kilowattituntia energiaa. Tuolla energiamäärällä pystyy käyttämään jääkaappi-pakastinta noin 4–14 vuorokautta.

Vertailun vuoksi kolmen minuutin vähennys suihkuvedenjuoksutuksessa säästää energiaa 1,3 kilowattituntia, millä säästöllä jääkaappi-pakastinta käyttäisi noin 16–50 tuntia. Asumisen energiankulutuksen kannalta lämpimän veden käyttötottumukset ovatkin jopa tärkeämmässä roolissa kuin omat sähkönkäytön tottumukset, sillä keskimäärin käyttöveden lämmitykseen menee noin 30 prosenttia rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta.

Veden säästämisen ei silti tarvitse merkitä tinkimistä henkilökohtaisesta hygieniasta, sillä nykyaikaiset vesikalusteet ja niihin liittyvä tekniikka auttavat kulutuksen saamisessa järkeviin mittoihin. Suomalaiset kuluttavat keskimäärin vettä henkeä kohden noin 155 litraa vuorokaudessa, tuhlaavimmat jopa 260 litraa.

Tästä noin puolet käytetään peseytymistiloissa, neljännes keittiössä ja neljännes wc:ssä. Realistisena tavoitetasona voidaan pitää noin 100–120 litran vuorokautista kulutusta henkeä kohden, mikäli vedensäästöön halutaan panostaa mukavuudesta tinkimättä.

Myös Oraksen tekemien selvitysten mukaan suihkun käytöllä on kotitalouksissa suurimmat veden-, energian- ja rahansäästömahdollisuudet. Uusintaa vesikalustetekniikkaa hyödyntämällä perheet voisivat säästää helposti yli 300 euroa vuodessa vesi- ja sähkölaskuissaan. 

Vedenkulutus kylpyhuoneessa

Jos suihkuhanasta tulee vettä 12 litraa minuutissa, kylmän veden hinta on 4,48 €/m³ ja lämpimän veden 9,45 €/m³ (veden keskiarvohinta rivi- ja kerrostaloissa vuonna 2014, VVY):

• 5 minuutissa vettä kuluu 60 litraa, jolloin suihkukerran hinnaksi tulee noin 0,45 euroa.
• 20 minuutissa vettä kuluu 240 litraa, jolloin suihkukerran hinnaksi tulee noin 1,7 euroa.
• Vuodessa tämä tekee yli 620 euroa, kun halvimmillaan selviäisi 165 eurolla
• Suihkussa vedenjuoksuttamisen nelinkertaistaminen, nelinkertaistaa myös kustannukset.

Jos 75 asukkaan taloyhtiössä jokainen asukas käy keskimäärin 3–5 kertaa viikossa suihkussa ja suihkuvedenjuoksuttamista saataisiin leikattua keskimäärin kolme minuuttia, säästyisi:

• vettä 36 litraa suihkukertaa kohden, vuodessa 420–700 vesikuutiota,
• lämmitysenergiaa noin 15 000­–25 000 kilowattituntia vuodessa
• vesikustannuksia vedenhinnasta riippuen noin 2 500-4 000 euroa.

Tämä säästö tarkoittaisi perittävissä vesimaksuissa noin 3–4 euron alennusta henkilöä kohden kuukaudessa ilman minkäänlaisia investointeja.

Teksti: Heikki Heikkonen, Kuvat: Shutterstock ja IDO

Lähteet: IDO, Oras, Motiva