SRI tarvitsee sopeuttamista – ”SRI:ssä keskitytään älykkyyteen, ei järkevyyteen”
Jaakob Kyllösen diplomityö tutki rakennusten älyindikaattorin SRI:n soveltuvuutta liikekiinteistöjen suunnittelussa ja kehittämisessä Suomessa.
![](https://talotekniikka-lehti.fi/wp-content/uploads/2025/01/IMG_477575-1920x1278.jpg.webp)
Jaakob Kyllönen sai työstään Sähköistysalan diplomityöstipendin. Kuva: Outi Jokela
Jaakob Kyllösen diplomityössä keskitytään arvioimaan SRI:n eli Smart Readiness Indicatorin soveltuvuutta liikekiinteistöjen rakentamisen ja korjaamisen ohjaamiseen. Työssä suoritettiin SRI-arviointeja neljälle liikerakennukselle, minkä pohjalta analysoitiin rakennusten älykkyyden kehittymistä ja arviointimenetelmän toimivuutta.
Tulosten perusteella SRI ei tällä hetkellä nykyisessä muodossaan täysin sovellu ohjaamaan liikekiinteistöjen suunnittelua. Siinä havaittiin epäjohdonmukaisuuksia ja tulkinnanvaraisuuksia, jotka heikentävät järjestelmän luotettavuutta.
Kyllönen kertoo, että diplomityössä annetaan juuri tästä syystä hieman negatiivinen viesti SRI:n soveltuvuudesta Suomen olosuhteisiin.
– Huomasin tämän itse vasta jälkikäteen. Olisi pitänyt painottaa enemmän sitä, että indikaattori on toimiva ajatuksen tasolla ja pohjatyö on erittäin hyvin tehty. Se toimii, mutta vaatii kehitystä ja kansallista sopeuttamista Suomeen, jotta siitä saataisiin tietynlaiset ongelmakohdat selätettyä, ja se toimisi mahdollisimman hyvin Suomen olosuhteissa.
Työn tulokset auttavat kuitenkin liikekiinteistöjen omistajia kartoittamaan nykytilaa ja varautumaan mahdollisiin muutoksiin lainsäädännössä, kun SRI mahdollisesti tulee pakolliseksi myös Suomessa, hän sanoo.
Kyllönen jatkaa, että SRI perustuu listaukseen palveluista, joita arvioidaan. Kehitystyö on tehty Keski-Euroopassa, ja lisäksi mukana on ollut sidosryhmiä ympäri Eurooppaa.
– Esimerkiksi kaukolämpöä ei ollut alun perin huomioitu. Työkalussa, jolla arvioinnit tehtiin, oli kaukolämpö jo sisällytetty, mutta menetelmä ei täysin tunnista kaukolämmön erityispiirteitä. Lisäksi palveluiden listauksessa näkyy keskieurooppalainen rakennustapa. Painotus on sellaisissa järjestelmissä, jotka eivät Suomessa ole yleisiä tai käytössä ollenkaan.
SRI keskittyy älykkyyteen, ei järkevyyteen
SRI:ssä huomioidaan ja painotetaan yhdeksää rakennuksen järjestelmää, jotka vaikuttavat eniten päästöihin.
– Mielestäni kokonaisuus on kattava: lämmitys, jäähdytys, lämmin käyttövesi, valaistus, sähkö, ohjaus ja dynaaminen vaippa, joka tosin heijastelee eurooppalaista rakennustapaa. Se liittyy esimerkiksi liikkuviin aurinkovarjoihin, eli moottoroituja verhoja, kaihtimia ja varjostimia.
Kyllönen jatkaa, että Suomessa on perinteisesti hyödynnetty passiivisia ratkaisuja.
– Näihin SRI ei ota kantaa lainkaan. SRI:ssä keskitytään älykkyyteen, ei järkevyyteen.
Rakennusten omistajille SRI:stä tulee mahdollisesti osa normaalia käyttöä, samaan tapaan kuin energiatodistuksesta. Jos se tulee pakolliseksi, niin se parhaimmillaan antaa lisätietoa omistajille hyödyistä, joita SRI:n avulla voidaan saavuttaa.
SRI ei ole pakollinen, eikä vielä ole tietoa siitä, tuleeko se pakolliseksi.
– EPBD:ssä puhutaan edelleen, että SRI on vapaaehtoinen, ja jäsenvaltiot voivat ottaa sen halutessaan käyttöön. EPBD:ssä kuitenkin mainitaan, että direktiiviä täydennetään myöhemmin niin, että SRI:stä tulisi mahdollisesti pakollinen.
Kyllösen diplomityössä kaikki arviointikohteet olivat päivittäistavarakauppoja. Arviointi tehtiin siinä kunnossa kuin rakennukset olivat.
– Vanhempi rakennus, jota on jo korjailtu, uudisrakennus, kaksi muuta rakennusta, joista oli tarpeeksi tietoa tehdyistä perusparannuksista ja niistä löytyi kattavasti tietoa ennen ja jälkeen perusparannuksen. Jos käytössä on vanhempi rakennus, jossa on vanhempaa tekniikkaa, niin älyn lisääminen ei aina välttämättä onnistu.
Painotus joustossa
SRI painottaa älykkyyden osalta energiatehokkuutta ja joustavuutta energian kulutuksen osalta, eli keskustelua energiaverkon kanssa. Pääroolissa on tarpeenmukainen järjestelmien säätö, joka vaikuttaa merkittävästi energiankulutukseen.
– Esimerkiksi kännykkäsovellukset eivät sisälly SRI:ssä arvioitaviin asioihin. Sen sijaan rakennusautomaatiojärjestelmään tehtävät säädöt sekä järjestelmien toiminnan säätäminen ja keskusteleminen keskenään ovat SRI:n kovaa ydintä. Tiedon avulla esimerkiksi jäähdyttämisen tarve minimoidaan.
Tuloksissa näkyy, että pisteytettävistä kohdista eli energiajousto, energiatehokkuus ja ylläpidon helppous sekä käyttäjän tarpeisiin vastaaminen, energiajousto oli heikoin.
– Energiajousto sai kaikissa kohteissa pisteitä alle 10 prosenttia, mikä laski merkittävästi kaikkien näiden kohteiden kokonaispistemäärää.
Tavoitteena on, että isoimmat rakennukset saataisiin mukaan kulutusjoustoon.
Valaistusta säädetään huonosti tarpeen mukaan.
– Valaistus voisi olla mukana siten, että valaistusta himmennettäisiin hieman siinä tilanteessa, kun joustoa tarvitaan.
Hukkalämpöä hyödyntävät järjestelmät ja niiden toiminta huomioidaan SRI:ssä, mutta ensisijaista energiamuotoa ei huomioida.
– Käytännössä hukkalämpö on aina edullisin muoto energialle. SRI:ssä painotetaan kuitenkin hyvin paljon eri tuotantomuotojen keskinäistä vaihtelua, mikä on milloinkin edullisin. Eli ei ole järkevää rakentaa automaatiojärjestelmää, joka vaihtelisi eri muotojen välillä. Sillä ei ole vaihtoehtoa, että joku muu vaihtoehto olisi paitsi edullisin, mutta myös ympäristöystävällisin.
Liikaa tulkinnanvaraisuutta
Kyllönen sanoo, että SRI:n haluttaisiin olevan suunnittelua ohjaava, ei toteava.
– Jotta tavoitteet voitaisiin saavuttaa tehokkaasti, niin todistukseen pitäisi mielestäni sisältää ehdotuksia, miten parantaa ja saada hyötyä. Vastaava tapa on jo käytössä energiatodistuksissa. Aika näyttää, miten tämä Suomen lainsäädäntöön paketoidaan.
Tarkoituksena kehittää työkalua siten, että SRI toimisi Suomen olosuhteissa paremmin.
– Työ on kesken, mutta nämä kohdat, jotka tulivat esiin omassa työssäni epäkohtina, eivät päde lopullisissa versioissa, jotka Suomessa otetaan käyttöön. Ohjeistusta pitäisi mielestäni parantaa, sillä tulkinnanvaraisuutta on paljon jopa isoissa linjauksissa.
Arvioitsijalle pitäisi jäädä mahdollisimman vähän tulkinnanvaraa missään asiassa.
– Kehitystyötähän tehdään vielä julkaisun jälkeenkin. Uskon vahvasti, että työkalu saadaan muokattua sopivaksi Suomen olosuhteisiin.