Sisäilmasta maksetaan aina – muodossa tai toisessa

Huono sisäilma voi tulla kalliiksi, vaikka sen korjaaminenkin maksaa.

Rakennetun omaisuuden tilaa tarkastelevassa ROTI 2017 -raportissa todetaan muun maussa seuraavaa: Rakennusten vaurioista, huonosta sisäilmastosta ja energiahukasta sekä ruuhkista ja yhdyskuntateknisten järjestelmien häiriöistä aiheutuu vuosittain työajan menetyksiä ja tuottavuuden laskua, sairauskuluja sekä muita ylimääräisiä kustannuksia. Haittojen yhteenlaskettu vuotuinen kustannusvaikutus on noin 3,4 miljardia euroa, mikä on noin 1 300 euroa jokaista suomalaista kotitaloutta kohden.

Rakentamisprosessin ja sen lopputuotteen laadussa on edelleen puutteita. Laatuongelmat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Niistä ensimmäiseen kuuluvat riskialttiista ratkaisuista ja huonosta suunnittelusta johtuvat ongelmat, jotka ovat johtaneet helposti vaurioituviin rakenteisiin.

Toiseen kuuluvat virheellisistä materiaaleista ja työsuorituksista johtuvat ongelmat. Nämä yhdistettyinä rakennuksen huolimattomaan käyttöön ja sekä kunnossapidon laiminlyönteihin synnyttävät valtaosan ongelmista.

”Arvioiden mukaan jopa viidennes julkisista palvelurakennuksista on vaurioitunut merkittävästi. Näissä tiloissa oleskelee päivittäin jopa puoli miljoonaa lasta, vanhusta ja työikäistä aikuista”, Enerventin toimitusjohtaja Jukka Riekkinen huomauttaa.

Kuntien kiinteistökannasta suuri osa on 1960- ja 1970-luvuilta. Aikakauden rakennustavoista moni on sittemmin tunnistettu riskirakenteiksi. Kun kiinteistöt ovat nyt saavuttaneet teknisen käyttöikänsä pään, näyttäisi se valtaosin selittävän kuntien palvelurakennuksia piinavia sisäilma-, kosteus- ja homeongelmia.

Suunnittelu- ja rakennusvirheet korostuvat

VTT:n tekemässä Asuinrakennusten korjaustarve 2006–2035 -raportissa arvioidaan, että kosteusvaurioiden taustalla ovat suunnittelu- ja rakentamisvirheet, eräät 1960–80-lukujen tyypilliset vaurioherkät rakenteet ja rakentamisen kireät aikataulut. Mahdollisina syinä pidetään myös puutteellista kunnossapitoa ja huoltoa, korjausten lykkäämistä ja vääränlaista käyttöä.

Kosteusvaurioiden yleisimmät syyt ovat suunnitteluvirheet ja riskialttiit suunnitteluratkaisut, rakennusvirheet, rakenteiden ja materiaalien tekninen vanheneminen, kunnossapidon laiminlyöminen sekä lämpö- ja vesieristevauriot.

Koulujen sisäilman laatu ja oppiminen -tutkimuksessa todetaan, että koulujen huono sisäilma heikentää oppimistuloksia ja lisää poissaoloja. Kouluissa, joiden ilmanvaihto oli asumisterveysasetuksen mukainen, oppilaiden matematiikan tehtävien ratkaisuprosentti oli keskimäärin neljä prosenttia suurempi kuin kouluissa, joissa ilmanvaihto ei täyttänyt asetusta.

Koulujen rehtorit arvioivat ilmanvaihdon olevan riittämätön 38 prosentissa kouluista. Sen sijaan mittaustulokset kertoivat ilmanvaihdon olevan riittämätön 58 prosentissa luokkahuoneista.

Tehdyissä mittauksissa ilmanvaihto ei ollut riittävä yhdessäkään luokassa, joissa oli painovoimainen ilmanvaihto tai pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto. Lisäksi kosteus- tai homevaurioita sekä rehtorit että koulut tarkastaneet tutkijat raportoivat olevan noin joka neljännessä koulussa.

”OAJ toteutti sisäilmakyselyn kuntien päiväkoteihin, peruskouluihin ja lukioihin. Kyselyn tulokset olivat karmaisevia. Kahdessa kolmasosassa päiväkoteja ja kouluja oli edelleen sisäilmaongelmia, vaikka ongelmia on pyritty kunnissa ratkomaan”, Riekkinen hämmästelee.

Riekkinen kertoo, että lähes 60 prosenttia tilojen käyttäjistä on kiinnostuneita sisäilmatakuusta.

”Kun katsomme tuon luvun taakse, niin he jotka ovat jokapäiväisessä tekemisessä aiheen kanssa, prosentti oli vielä korkeampi. Päätöksentekijöistä ylivoimaisen suuri osa joka tapauksessa haluaa, että joku taho tulisi ja ottaisi vastuun – tai edes tarkastelisi asiaa kokonaisuutena”, Riekkinen painottaa.

”Ja jopa kolmannes olisi valmis maksamaan lisää hyvästä sisäilmasta. Yleensähän kaikkea halutaan, kunhan se ei maksa. Tämän mukaan joka kolmas olisi kuitenkin valmis maksamaan palvelusta.”

Riekkisen mukaan olisikin parempi katsoa ajoissa kiinteistön perään, kuin yrittää korjata sitä myöhemmin. Ei pidä päästää tilannetta siihen pisteeseen, että kiinteistö pitää tasata.