Sähköurakoitsijoiden tuloskehitys on vakaata

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n varsinaisten jäsenyritysten liikevaihdot kehittyivät vuonna 2018 suotuisasti. Sähköurakoitsijoiden taloudellinen asema on vahva. Yrityksistä pääosan kannattavuus parani ja se on keskimäärin hyvällä tasolla; hajontaa kannattavuuskehitykseen syntyy yrityskoon ja sijainninkin mukaan.

STUL:n jäsenyritysten liikevaihdot ovat kasvaneet selvästi kolmen viime vuoden aikana. Vuonna 2018 keskimääräinen sähköasennusalan yritys ylsi 3,2 prosentin kasvuun. Vaikka kasvuvauhti hidastui edelliseen vuoteen verrattuna, se oli silti edelleen koko Suomen talouden kasvuvahtia nopeampaa ja linjassa muun rakentamisalan kanssa.

Leimaavaa on edelleen kehityksen epätasaisuus: parhaiten pärjänneen neljänneksen liikevaihto kasvoi 25 prosenttia tai enemmän ja heikoimman laski 13 prosenttia tai enemmän. Myös kokoluokittain tarkasteltuna liikevaihdon kehitys on epätasaista. 1–5 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset kasvoivat keskimäärin 5,5 prosenttia, kun taas pienimpien yritysten liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla.

Kannattavuustutkimuksessa mukana olleet STUL:n jäsenyritykset työllistävät keskimäärin 7 henkilöä ja niiden keskimääräinen liikevaihto on 548 000 euroa.

Kannattavuudessa myönteinen kehitys

Tutkimuksessa analysoitujen yritysten keskimääräinen kannattavuus on parantunut vuodesta 2017 sekä käyttökatteella että nettotuloksella mitattuna. Käyttökatteen mediaani, 7,0 prosenttia, kasvoi 0,3 prosenttiyksikköä edellisen vuoden tasosta ja se on korkeimmillaan seitsemään vuoteen.

Sähköasennusalalla on kohtuulliseksi luokiteltavan käyttökateprosentin rajana pidetty 7 prosenttia. Nyt puolet osakeyhtiöistä ylitti tuon rajan ja 37 prosenttia yrityksistä saavutti yli 10 prosentin käyttökatetason.

Nettotulosprosentti kasvoi kaikissa kokoluokissa vuonna 2018. Hajonta on kuitenkin melkoinen: parhaimman neljänneksen nettotulosprosentti oli 8,3 prosenttia ja heikoimman 0,1 prosenttia. Valitettavasti tutkituista yrityksistä neljäsosan tulos oli edellisvuoden tavoin tappiolla.

Keskimääräiset käyttökatteet ja nettotulokset ovat suhteellisesti parhaita pohjoissuomalaisilla urakoitsijoilla.

Vakavaraisuus vahva, maksuvalmius kunnossa

STUL:n urakoitsijajäsenten omavaraisuus on huippuluokkaa. Tässäkin kannattavuustutkimuksessa omavaraisuusasteen mediaani – 53,9 prosenttia – oli liiton tutkimushistorian parhaimmistoa.

”Keskimääräinen vakavaraisuus on hyvä tai erinomainen kaikissa kokoluokissa. Myös yritysten vakavaraisuus ja maksuvalmius pysyy vuodesta toiseen ilahduttavalla tasolla”, STUL:n talousjohtaja Sami Pilkkikangas sanoo.

Omavaraisuusasteella mitattuna vakavaraisimpia ovat 5–10 miljoonan liikevaihtoa tekevät jäsenyritykset. Suhteessa eniten vierasta pääomaa on käytössä suurimmilla jäsenyrityksillä. Quick ration mediaani on 1,6, eli rahoitusomaisuutta oli 60 prosenttia enemmän kuin lyhytaikaisia velkoja, mikä osoittaa erinomaista maksuvalmiutta.

Myyntisaamisten kiertoajan mediaani on 37 päivää. Tehokkaimmin rahojaan saavat kotiutettua pienimmän kokoluokan yritykset. Ostovelkojen kiertoajan mediaani on edellisvuodesta lyhentynyt 35 päivään. Lyhyempi kiertoaika johtaa kohentuvaan kykyyn hoitaa tulorahoituksella lyhyen aikavälin maksuvelvoitteet.

Suurimpien yritysten tilanne on pysynyt ennallaan siinä mielessä, että kiertoajat poikkeavat muusta jäsenkunnasta selvästi ylöspäin sekä myyntisaamisten että ostovelkojen kiertoaikojen osalta.

”Kannattavuustutkimuksemme tuloksiin voi olla varsin tyytyväinen, kun yritystalouden kolme peruspilaria: kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat useimmissa jäsenyrityksissä terveellä pohjalla”, iloitsee Pilkkikangas.

Hyvä suhdanne vetoapuna

Rakentamisen hyvää suhdannetta on edelleen pystytty hyödyntämään. Keväällä 2019 tehdyssä suhdannekyselyssä kuluvan vuoden tuloskehitys ennakoitiin pysyvän edellisvuotisella tasolla.

Rakennusteollisuus RT:n huhtikuussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen kokonaisvolyymin kasvun uskotaan pysähtyvän tänä vuonna ja ensi vuodelle ennustetaan laskua. Uudisrakentamisen hiljentyessä korjausrakentamisen kasvun ennakoidaan jatkuvan kuluvana ja ensi vuonna kahden prosentin tahtia.