Sähköpalot vähenivät viime vuonna
Pelastustoimen PRONTO-tietokannan mukaan pelastuslaitoksilla oli vuonna 2020 yhteensä noin 2200 palohälytystä, joissa syttymissyyksi oli kirjattu sähkö. Luku on pienin seitsemään vuoteen.
Talotekniikka-lehti
Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta.
– Yleensä sähköpalon taustalla on sähkölaitteen väärä tai virheellinen käyttö, asennus tai huollon laiminlyönti, sanoo Tukesin ylitarkastaja Jukka Lepistö tiedotteessa.
Esimerkkejä väärästä käytöstä ovat:
– laitetta käytetään, vaikka sen toiminnassa on toistuvasti häiriöitä
– laitetta käytetään paikassa, johon siitä ei ole suunniteltu, esim. pakastin parvekkeella
– laitetta käytetään, vaikka se on näkyvästi vaurioitunut
– laitetta ei huolleta ohjeiden mukaisesti.
Edelleen eniten sähköpaloja aiheuttanut laite oli sähköliesi ja palon syynä oli useimmiten virheellinen toiminta. Liesipaloon liittyviä hälytyksiä oli 834 kpl. Niidenkin määrä väheni noin sadalla edellisvuodesta.
Lieden jälkeen toiseksi yleisimmäksi syttymissyyksi on kirjattu viime vuonna valaisimet (189). Viiden eniten paloja aiheuttaneiden laitteiden joukossa olivat myös muut koneet ja laitteet (187) sekä kiukaat (109). Pienelektroniikan akku tai laturi aiheutti palon tai palovaaran 48 tapauksessa. Pyykinpesukoneesta alkaneita paloja oli 50 ja astianpesukoneesta alkaneita 54. Palo sai alkunsa sähköjohdoista ja -kaapeloinneista 93 kertaa, sähkökeskuksista 83 ja muusta sähköverkon osasta 75 kertaa.
Sähköpalojen yleisin syy on lieden valvomaton tai huolimaton käyttö
Pelastustoimen PRONTO-onnettomuustietokantaan kirjattujen tietojen mukaan liedestä tai uunista lähteneitä paloja on ollut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 960 vuodessa. Viime vuoden luku 834 on pienin seitsemään vuoteen.
– Toivottavasti sama suuntaus jatkuu, sillä liesipalojen määrä on vieläkin turhan korkea, sanoo Lepistö.
– Liesipalon syynä on hyvin harvoin itse liedestä johtuva vika, useimmiten syynä on ihmisen huolimattomuus, varomattomuus tai kiire. Yleisin palon aiheuttaja onkin lieden unohtuminen päälle. Lieden levy kuumenee, liedellä tai sen läheisyydessä oleva astia, paistinlasta, ruoka tai muu vastaava syttyy palamaan. Syttymisen jälkeen palo leviää yleensä melko nopeasti lieden yläpuolella tai vieressä oleviin rakenteisiin, Lepistö sanoo.
Kiukaasta lähteneitä paloja on ollut keskimäärin noin 140 vuodessa. Kiuaspalojen määrä väheni viime vuonna sähköpaloista eniten. Tapauksia oli 109, kun niitä oli edellisvuonna 150.
– Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen löylyhuoneessa ja kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia. Pahimmillaan saunaa käytetään varastona löylyttelyn sijaan. Riskinä on, että kiuas menee vahingossa päälle ja kiukaan ympärille tai päälle kasatut tavarat syttyvät tuleen.
– Kiuasturvallisuus on asia, johon ihmiset voivat omalla toiminnallaan vahvasti vaikuttaa. Pidä huoli siitä, että kiukaan päällä tai läheisyydessä ei ole mitään ylimääräistä. Sauna on tarkoitettu saunomista varten, ei tavaroiden säilyttämiseen, Lepistö muistuttaa.
