Sähkömoottoreiden energiatehokkuus kuntoon
ABB Oy:n toimitusjohtaja Tauno Heinolan mukaan suomalaisella huippuosaamisella voitaisiin säästää EU:n vuoden 2013 sähköntuotannon verran energiaa. Avainasemassa ovat tietenkin sähkömoottorit.
Sähkömoottorit kuuluvat suurimpiin energiankuluttajiin. Ne pyörittävät kaikenlaisia koneita ja laitteita ja niiden osuus koko maailmassa kulutetusta sähköstä on 40 prosenttia. Noin 12 prosenttia Euroopan unionin alueen hiilidioksidipäästöistä syntyy sähkömoottoreiden pyörittämiseen tarvittavan sähkön tuottamisesta; enemmän päästöjä syntyy vain rakennusten lämmittämisestä.
”Ilmaston lämpeneminen on ollut voimakkaasti esillä jo vuosien ajan. Voisi ajatella, että kaikki helpot keinot kasvihuonekaasujen vähentämiseksi on jo otettu käyttöön. Maailman päättäjien kokoontuessa 21. vuosittaiseen ilmastokokoukseensa (COP21) hämmästyttävän helppoja keinoja on kuitenkin vielä käyttämättä”, Heinola kirjoittaa blogissaan.
Jos kaikkiin pumppuihin ja tuulettimiin asennettaisiin energiatehokkaat moottorit ja laitteet niiden nopeuden säätämiseen – molemmat suomalaista huippuosaamista – säästettäisiin sähköä suurin piirtein EU:n vuoden 2013 sähköntuotannon verran.
”Energiansäästömahdollisuus on valtava. Noin 12 % EU:n hiilidioksidipäästöistä syntyy sähkömoottoreiden pyörittämiseen tarvittavan sähkön tuottamisesta.”
Kaikista toimenpiteistä, joita voidaan toteuttaa tai toteutetaan parhaillaan hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämiseksi, mikään ei ole niin lupaava kuin energiatehokkuuden parantaminen, Heinola tuumaa.
”Mikä parasta, useita toimenpiteitä voidaan käynnistää välittömästi taloudellisen kasvun vaarantumatta. Niillä voidaan jopa parantaa kilpailukykyä, sillä investoinnit energiatehokkaaseen teknologiaan maksavat itsensä takaisin muutamassa vuodessa matalampina energiakustannuksina.”
Heinola muistuttaa tikittävästä aikapommista.
”Tiedemiesten painava mielipide on, että meillä ei ole enää paljon aikaa vaikuttaa päästöihin. Pian ei ole enää mahdollista rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousua kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tätä pidetään suurimpana lämpötilan nousuna, jonka voimme kestää käynnistämättä ilmastojärjestelmässä mahdollisesti katastrofaalisia muutoksia.”
