Säädösvalmistelun ongelmakohtia
Rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä esitteli Rakennusten energiaseminaarin yleisölle työkalupakkia, jolla ministeri Kimmo Tiilikaisen esittämiä tavoitteita pyritään saavuttamaan. Hän muistutti, että tällä hetkellä ministeriössä tehdään mahdollistavaa lainsäädäntöä direktiivien puitteissa.
”Ennen direktiivien kanssa vielä elettiin, mutta nyt ne ovat jo hyvin yksityiskohtaisia. Tämä rajoittaa niiden pehmeämpää implementointia kansalliseen lainsäädäntöömme. Ja uuden perustuslain mukaan myös korjausrakentamiselle on nykyään omat asetukset”, Lehtinen huomauttaa.
Parhaillaan ympäristöministeriössä työstetään lähes nollaenergiarakentamisen määräyksiä. Vuonna 2021 kaikkien valmistuvien rakennusten pitää täyttää nämä määräykset, mutta vielä on hieman auki, milloin sellaiset kohteet aloitetaan.
”Lähtökohta on, että jonkun selkeän päivämäärän jälkeen ne astuvat voimaan. Sen on oltava sellainen, että siitä alkaen haettavat rakennusluvat toteuttavat nämä ehdot.”
Ympäristöministeriö pyrkii myös lisäämään vuorovaikutusta alan toimijoiden kanssa. Silloin säädöstekninen valmistelu helpottuu ja yhdessä asetetut tavoitteet ovat helpommin hyväksyttävissä. Lehtinen huomauttaa, että parhaillaan on meneillään vielä koko rakentamismääräyskokoelman uusiminen.
”Nyt on aika, kun kaikki voivat vielä vaikuttaa tuleviin määräyksiin niin poliittisesti kuin teknisesti.”
Lehtinen kertoo, että säädösvalmistelussa tärkeimmät kysymykset ovat uusiutuvien energioiden käytön vaatimus ja taserajan määrittely. Jälkimmäisessä asiassa päänvaivaa on aiheuttanut etenkin uusiutuvan energian hyväksilukumahdollisuus E-lukulaskennassa.
Suomessa uusiutuvan osuus energiankulutuksesta oli vuonna 2013 Eurostatin tilaston mukaan EU:n kolmanneksi paras, eli 36,8 prosenttia. Uusiutuvia energiamuotoja suosivien energiamuotojen kertoimien voitaneenkin katsoa riittävästi täyttävän RES-direktiivin uusiutuvan energian edistämisvelvoitteen.
”Uusiutuvien energioiden suhteen tilanne Suomessa on hyvä, minkä vuoksi meillä ei ole erityisiä syitä lisätä niiden käyttöä vaativia säädöksiä. Eli miksi luoda uutta normia, kun tavoitteet toteutuvat muutoinkin. Eli direktiiveistä ei näyttäisi johtuvan välttämätöntä tarvetta erilliselle vaatimukselle.”
Kuvassa: Teppo Lehtinen vierastaa lähes nolla -termiä. Hän muistuttaa, että koko ajan edetään kohti isompia tavoitteita. Toistaiseksi eteneminen on ollut vielä maltillista. Vaadittu taso on saavutettavissa kustannustehokkaasti.
Lue lisää Rakennusten energiaseminaarista:
Rakennusten energiaseminaarin sanoma oli kirkas
Pullonkauloja riittää energiatehokkuuden edistämisessä
Normitalkoista helpotusta energiatehokkuuden edistämiseen
Säädösvalmistelun ongelmakohtia
Energiakaavoitus tarkasteluun
Energiantuotannon ja käytön haasteet kasvavat
