RT: Tarve 30 000 uutta asuntoa vuodessa, resurssit hyödynnettävä

Rakentaminen uhkaa kohta loppua maastamme, ellei rakentamisen rahoituskanavia saada pian kuntoon. Näin on käymässä siitäkin huolimatta, että vuosittain tarvitaan 30 000 uutta asuntoa – puhumattakaan korjausvelasta ja väylärakentamisen tarpeista. Parannusta tilanteeseen saatiin aavistus eilen, kun valtiovalta ilmoitti lisärahoituksesta muun muassa Kuntarahoitukselle. Sen lisäksi tarvitaan muita pikaisia toimia, jotta kansainvälisestä rahoituskriisistä voimakkaimmin Suomessa kärsivä rakennusala saadaan elpymään ja massalomautusten pituutta lyhennettyä.
– Vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa entisestään. Kovan rahan asuntotuotannon hiljetessä on rakennusteollisuudessa nyt resursseja ARA-tuotannon tekoon. Rakennuttajatkin olisivat halukkaita tilaamaan, mutta esteeksi on noussut rahoituksen saanti. Kovan rahan tontteja ja kohteita tulee muuttaa vuokrakohteiksi, jotta lasku saadaan pysäytetyksi, vaatii Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.
On muistettava, että 40 prosenttia rakentamiseen sijoitetutusta rahasta palautuu takaisin valtiolle verojen ja erilaisten maksujen muodossa. Siten valtiovallan panostukset tulevat nopeasti takaisin tätäkin kautta.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen pitää voimallisemmin saada käyntiin, nyt korjausvelka kasvaa ja putkiremonttien ruuhka on jo monen yhtiön ovella. Korjausrakentamisella on myös suurin merkitys rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa. Nopein keino korjausrakentamisen piristämiseksi olisi ottaa 1990-luvun tyyliin käyttöön valtion 10 prosentin korjausavustus, josta on saatu hyviä kokemuksia. Määräaikaisena sen kustannus valtiolle olisi noin 110 miljoonaa, mutta sen positiivinen vaikutus korjausrakentamisen vilkastumisen kautta olisi merkittävä.
– On erikoista, että valtiovallan edustajat edelleen puhuvat infrarakentamisen korkeista volyymeistä. Tilauskannan lyhenevät silläkin sektorilla nopeasti, koska merkittävästi työllistä-neet infrahankkeet ovat valmistumassa tänä vuonna. Kun vähän aikaa sitten eräitä infrarakentamisen kohteita lykättiin, olisi näitä kohteita helppo ottaa nopeastikin uudestaan työn alle. Esimerkkinä Kirkkonummentien kunnostus tai Savonlinnan kiertotie. Nyt olisi myös otollinen tilanne pienentää tie- ja rataverkon korjausvelkaa, toteaa RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti