RT:n suhdannekatsaus: Ennakoitua parempi vuosi rakentamisessa

Rakentamisen suhdanne on tänä vuonna ollut odotettua parempi, mutta taitepiste on käsillä.

Rakennusteollisuus RT on nostanut suhdanne-ennustettaan hieman keväästä ja ennakoi rakentamisen kasvavan tänä vuonna kolme prosenttia. Nousukauden arvioidaan kuitenkin kääntyvän loivasti, ja ensi vuonna jäädään todennäköisesti nollan tuntumaan. Eli suhdannekäänne on lähestymässä rakennusalaa.

”Siinä missä hellekesän jälkilämmössä on paistateltu vielä syksyllä, myös rakentamisen vahva suhdanne on saanut jatkoaikaa muun talouden kasvun myötä. Rakentamisessa ylitettäneen tänä vuonna kokonaistuotannon kasvuvauhti jo neljäntenä peräkkäisenä vuotena”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen toteaa.

Talonrakentaminen pysyttelee ensi vuodenkin plussalla, mutta maa- ja vesirakentamisen heikko kehitys vetää koko rakentamista alaspäin. Valtion väyläverkon rahoitus on supistumassa runsaalla neljälläsadalla miljoonalla eurolla ensi vuonna.

Myös rakennusalan työllisyys on kasvanut voimakkaasti tuotannon mukana, tänä vuonna jopa 193 000 henkilöön. Ensi vuonnakin töitä riittää vastaavalle määrälle tekijöitä.

”Suhdanteen hyvästä vedosta kielii myös, että rakennustuoteteollisuus on ryhtynyt investoimaan tuotantoa laajentaakseen ja rakennuskustannusten nousu on kiihtynyt”, Pakarinen kertoo.

LVI-urakointialalla on käytännössä täystyöllisyys, lomautettuna on vain kaksi prosenttia työvoimasta. Positiivista nykytilannetta kuvaa, että yritysten keskimääräinen täystyöllistävä työkanta on 5,5 kuukautta, joka on mittaushistorian pisin.

”Osaavan työnjohdon puuttuminen on edelleen merkittävä este kapasiteetin täyskäytölle. Urakoitsijat kantavat huolta myös vuoden vaihteessa voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen uudistuksen onnistumisesta. Oppilaat työnnetään yrityksiin työssäoppimaan ilman, että oppilaitoksessa on opetettu perusasioita”, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimitusjohtaja Jari Syrjälä sanoo.

”Liikenneinfran tarpeet on tunnistettu Suomessa viime aikoina varsin hyvin. Liikenneinvestoinneilla on kokoaan huomattavasti suurempia vaikutuksia yhteiskuntaan, mutta niiden rahoittaminen vaatii uudenlaista ajattelua”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.

”Tätä pohditaan parhaillaan valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä. Toivon, että kokonaisrahoitus saadaan pikaisesti nostettua kestävälle tasolle, noin 2,3 miljardiin euroon.”

Asuntorakentamisen huippu on käsillä

Rakentamista on kannatellut ennätyksellisen vilkkaana jatkunut asuntorakentaminen, mutta se on saavuttamassa lakipisteensä syksyn aikana. Kerrostaloasunnoille myönnetyt rakennusluvat ovat lähteneet laskuun jo maaliskuusta alkaen, ja aloitusten määrät seuraavat arvatenkin perässä.

Omakotitalojen rakentaminen vetää kasvuseuduilla, vaikka koko maan kehitys on vaatimatonta. Pientalojen rakentaminen on pudonnut jo vuoden 2012 tasostakin vielä puoleen, vajaaseen 8000 asuntoon/vuosi.

Pakarinen hämmästelee tilannetta. Tontteja pitäisi piisata, mutta ovatko rakentajien mieltymykset muuttuneet vai vaikuttaako taustalla väestön ikääntyminen?

Myös kerrostalorakentamisen suurin kasvu näyttää olevan ohitse Rakennusteollisuuden Asuntotuotantokyselyn perusteella. Asuntorakentajat ovat laskeneet arviotaan tämän vuoden aloitusmääristä selvästi kesäkuun kyselyn jälkeen.

Myynnissä olevien asuntojen määrä on kasvanut lähes kahdellatuhannella asunnolla sitten viime kyselyn. Toisaalta valmiiden myytävien asuntojen määrä on pysynyt matalalla tasolla.

Helsingissä rakentamisen vaje

Tulevan tuotannon kannalta kysymysmerkkinä on Helsingin heikko lupakehitys. Kerrostaloasunnoille myönnettyjen rakennuslupien määrä kyntää vuoden 2016 tasolla, mitä Pakarinen pitää huolestuttavana. Helsingissä ollaan vain 6000 asunnon vuosivauhdissa, kun määrän pitäisi olla 10 000 asunnossa.

”Espoo ja Vantaa kantavat suurempaa vastuuta pääkaupunkiseudun asuntorakentamisesta kuin niiden pitäisi. Helsingin pitää petrata, jotta työvoima liikkuisi ja talous kasvaisi myös jatkossa”, Pakarinen huomauttaa.

Toinen epävarmuutta aiheuttava seikka muodostuu taloyhtiölainojen ympärillä käydystä keskustelusta.

”Millaisia rajoitteita yhtiölainoille on odotettavissa ensi vuoden puolella, kun valtiovarainministeriön työryhmä saa pohdintansa sääntelystä päätökseen? Keinojen tulisi olla tehokkaita, mutta mahdollisimman vähän asuntotuotantoa haittaavia, sillä asuntoja tarvitaan kasvukeskuksiin myös jatkossa. Ilman toimivia asuntomarkkinoita ei ole toimivia työmarkkinoitakaan”, Pakarinen jatkaa.

Asuntomarkkinoiden peruskuva on yhä myönteinen niin sijoittajille kuin oman asunnon ostajillekin. Korkealla tasolla oleva luottamus, matalat korot, parantunut työllisyystilanne sekä talouskasvu ruokkivat uudisasuntojen tuotantoa. Toisaalta markkinoille on valmistumassa poikkeuksellisen suuri määrä asuntoja.

”Viimeksi vain vuonna 1974 ja 1990-luvun alussa rakennettiin asuntoja näin paljon. Ja tarjonta kasvaa vielä 10 000 asunnolla vuoden 2019 loppuun mennessä.”

Muista sektoreista sairaalarakentaminen on edelleen vahvaa, kuten ylipäätään julkisen sektorin rakentaminen kouluineen. Sen sijaan teollisuusrakentaminen ei ole kasvanut odotetusti, eli viennin kasvu ei heijastu siihen ainakaan vielä.