Rohkeasti ja tositarkoituksella talotekniikka-alalle
Moni talotekniikka-alalle päätyvä lukiolainen tulee valinneeksi alan sattumalta tai vahingossa. Nuoret löytävät oman urapolkunsa usein kesätyö- tai harjoittelupaikan kautta.
Arviolta puolet suomalaisissa ammattikorkeakouluissa (AMK) opiskelevista talotekniikan tulevaisuudentoivoista tulee lukiosta. Siinä missä ammattioppilaitoksesta valmistunut ja työelämässä jo kokemusta niittänyt nuori tietää tarkalleen, mitä haluaa AMK:ssa opiskella, lukion kasvatti katsoo googlesta, mitä LVI tarkoittaa.
Moni alan tuleva ässä kamppailee tällä hetkellä teiniangstin syövereissä. Miten hänet saisi ohjattua alalle, joka tarjoaa etenemismahdollisuuksia vaikka mihin suuntaan? Tietävätkö lukiolaiset, miten potentiaalinen ala talotekniikka on? Mediaseksikkyyspisteet eivät ainakaan ole aivan tapissa.
Mitä nykypäivän lukiolainen haluaa työelämältä?
”Tärkeimmät asiat työssä lienevät sen mielekkyys ja pysyvyys sekä uramahdollisuudet alalla. Palkka nousee esille monissa keskusteluissa”, kertoo opinto-ohjaaja Matti Iivanainen Espoon Pohjois-Tapiolan lukiosta.
”Messuilla ja tapahtumissa nuoria kiinnostaa, että saako työstä hyvin palkkaa ja löytyykö hyvin töitä”, kertoo VVS Föreningen i Finland rf:n toiminnanjohtaja Siru Lönnqvist.
LVI-teknisten urakoitsijoiden toimialapäällikkö Arvo Ylönen korostaa, ettei Suomen rakennuskantaa voi mitenkään siirtää ulkomaille.
”Työt eivät mihinkään katoa, vaikka ei yhtään uutta taloa rakennettaisikaan”, Ylönen tuumaa.
”Putkihommia”
Moni lukioikäinen ei ollenkaan tiedä, mitä haluaa tehdä työkseen. Poikkeuksena Iivanainen sanoo kuitenkin, että erityisesti tekniikan ja lääketieteen pariin halajavat nuoret tietävät suunnitelmansa tarkalleen jo lukiossa.
”Tekniikka kiinnostaa niitä, jotka kokevat menestyvänsä näissä opinnoissa lukiossa.”
Lönnqvist näkee selvää tarvetta alan kasvojenkohotukselle.
”Osa messuosastolle tulijoista tietää alasta, mutta sitten on aina suuri joukko, jotka ihmettelevät mitä tämä oikein on. ”Ai nämä on niitä putkijuttuja” on aika yleinen kommentti”, hän sanoo.
”Mutta tämä ala on paljon muutakin”, lisää SuLVIn toiminnanjohtaja Tiina Strand.
Alalla työskentelevä saa parantaa maailmaa ihan konkreettisilla tavoilla. Talotekniikan ammattilainen, jos kuka, pystyy vaikuttamaan rakennusten energiatehokkuuteen ja ympäristöasioihin. Erikoistumisaloja riittää. Putkihommiinkin pääsee, jos tahtoo – mutta ei ole pakko.
Kevättä rinnassa
Opintojensa keskeyttäneiden lukumäärä AMK:en talotekniikan koulutusohjelmissa on niin minimaalinen, että ala selvästi vetää mukaansa. Kuka kertoisi lukiolaisille, että hyvät tekijät revitään käsistä jo koulun penkiltä?
Ammattikorkeakoulujen kasvateista alan yritykset saavat korvaamatonta ja välttämätöntä osaamista. Kevät on aikaa, jolloin moni pohtii tulevaisuuden ammattiaan. Samaan aikaan suurten ikäluokkien eläköitymisvauhti vain kiihtyy. Pian yrityksissä ollaan pulassa, jos paikkakunnan tulevaisuuden toivot ovat eksyneet muille aloille.
Alan liitot ja ammattikorkeakoulut tekevät arvokasta tiedotustyötä lukiolaisten parissa. Ei tekisi yrityksillekään pahaa jalkautua lukioihin etsimään helmiä joukkoihinsa. Alkuun pääsee myös tarjoamalla kesätöitä nuorille.
teksti Minna Kärkkäinen
kuva Shutterstock
