Riistääkö EU meiltä hirsimökit ja tiilistä muuratut seinät?
Kun energiatehokkuussäädöksiä valmistellaan Suomessa, kaikki mahdolliset joustot otetaan käyttöön. Pakkoja ja pykäliä ei haluta lisätä.
Energiatehokkuussäädösten valmistelussa tilanne ei ole kauheasti muuttunut, eikä luvassa ole mitään yllättävää, kertoo COMBI-hankkeen väliseminaarissa puhunut ympäristöministeriön yli-insinööri Jyrki Kauppinen.
Kauppinen kertaa, miksi E-luku on olemassa ja miksi sitä ei voi sellaisenaan käyttää mihin hyvänsä tarkasteluun.
”Jotta rakennuskannassa voidaan arvioida lähes nollaenergiataso, tarvitaan työkalu, eli E-lukutarkastelu, jonka avulla rakennuksia pyritään rinnastamaan toisiinsa energiatehokkuusmielessä. Sehän ei sellaisenaan kerro ostoenergian kulutusta.”
Säädösten valmistelussa huomioidaan pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman kirjaukset, joita virkamiehet lukevat tarkalla silmällä.
Hallitusohjelmaan on kirjattu esimerkiksi, että Maankäyttö- ja rakennuslakiin luodaan edellytykset nykyistä selvästi laajemmille mahdollisuuksille pienimuotoiseen piharakentamiseen ja erilaisten toimenpiteiden kuten aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen toteuttamiseksi ilmoitusmenettelyllä.
”Joissakin kunnissa on nyt luvanvaraista esimerkiksi asentaa katolle aurinkopaneeleita, joissain ei”, Kauppinen kuvailee.
Myös puurakentamista halutaan edistää. Tätä silmällä pitäen hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että erityisesti puurakentamisen edistämiseksi luodaan valtakunnallisesti samat rakentamisen standardit ja koko maassa rakennuslupakäsittelyssä yleisesti yhteisesti hyväksyttävät tekniset ratkaisut. Ja kyllä: hirsitalojen rakentaminen on ollut ja tulee jatkossakin olemaan täysin mahdollista, toisin kuin julkisuudessa on toisinaan annettu ymmärtää.
Julkisuudessa vanhat rakentamistavat nousevat usein esiin. Ihanteeksi ja asumisen laadun kulminoitumaksi on nostettu tiilimuurirakennus, joita meillä Suomessa on joitakin tuhansia kappaleita koko rakennuskannasta.
”Ulkoseinien paksuus täällä Suomessa vaatii niin paljon tiiliskiviä, että rakentaminen tulee melkoisen kalliiksi. Sen kalleus on todettu jo yli sata vuotta sitten”, Kauppinen sanoo.
Hän kertoo, että massiivirakenteisen talon rakentaminen on edelleen Suomessa mahdollista, myös materiaalit ovat kehittyneet. Kyse on siitä, haluaako joku laittaa hankkeeseen kymmeniä miljoonia euroja.
”Täällä on edelleen mahdollista suunnitella erilaisia rakennuksia. Ei ympäristöministeriö halua, että tehdään vain laatikoita, jotka ovat keskenään ihan samanlaisia tai ihan mitä sattuu, kunhan ne vain ovat energiatehokkaita.”
Ei uusia pakkoja, ei lisää pykäliä
Hallitusohjelmassa on myös, että energiatehokkuusvaatimusten osalta energiatehokkuusdirektiivin mukaisessa sääntelyssä on hyödynnettävä kaikki direktiivin sallimat joustot ja poikkeusmahdollisuudet.
Uusia pakkoja ei ole Kauppisen mukaan tiedossa. Suomessa ei ole valmisteltu pakkoa esimerkiksi siihen, että aurinkopaneeleita on laitettava rakennukseen.
Normitalkoohengessä on selvää, ettei rakennusvalvontojen työtaakkaa haluta lisätä.
”Jos maankäyttö- ja rakennuslakiin tulee uusia pykäliä, se tuo aina lisää tehtävää rakennusvalvontoihin ja se ei ole ollenkaan tämän päivän ajattelua.”
Ja miltä näyttää, tuetaanko uusiutuvien tuottamista niin, että myös ulosmyytävä energia hyväksi luetaan E-luvun laskennassa? Kauppinen sanoo, että koska uusiutuvien tuottaminen yli oman tarpeen ei paranna rakennuksen ominaisuuksia mitenkään, ulosmyytävän energian huomioiminen voisi tuottaa energiatehokkuuden kannalta huonoja ratkaisuja. Loppukäyttäjän kannalta kauhuskenaariossa esimerkiksi mikä tahansa harvakin lato voisi siis saada hyvän E-luvun, jos vain tuottaisi paljon energiaa poisvietäväksi. Tätä ei pidetä järkevänä.
